Jump to content

Katsina

Iwde to Wikipedia
Katsina
city
YemreAfirik Taƴto
Golle imaaɗe1987 Taƴto
DuungalAfirik Taƴto
LesdiNaajeeriya Taƴto
LamordeDiiwal Katsína Taƴto
Nder laamooreDiiwal Katsína Taƴto
Hiiri-weeti pelleUTC+01:00 Taƴto
Jonde kwa'odineto12°59′20″N 7°36′3″E Taƴto
Office held by head of governmentChairman of Katsina local government Taƴto
Laamu battaa ensupervisory councillors of Katsina local government Taƴto
Laamu depitee enKatsina legislative council Taƴto
Postal code820101 Taƴto
Laawol ngol laamu anndanihttps://katsinastate.gov.ng/ Taƴto
Map

Katsina (nonbo Katsina e Kachinna, daga masinna (machinna) e teshinna (tachinna), kamano daga tamashek (ma’aana biɗɗo ko ii’am ko mazza (gorko) hawti (inna) (ɗaayoowo) un hukuuma pamaarun e hore hawtirɗe kapital Diiwal Katsina, nɗer woylare Naajeeriya.[1][2] Katsina un boo jooɗoori baanoo kilomitaaji 260km (160mi) fuunaa berniiji Sokoto e 135km (84mi) woyla hirnaare ɗun Kano kiɓbinɗe ɗunɗe keerol lesdi jammhuuriyari Niiser. Ɗer 2016 Katsina ƙiyastaama ɗuuɗirka yimɓe baa 429,000.

Gelle ɗun un caka ɗun remirɗe ndeemal gurtinoowal baano biriiji, hottollo hideejie muuri e mɓaayeeri den e haa ɗi maari neɓɓan ɗon wurtinki neɓɓan peanut e njamɗe ɗen e caka ɗurorɗe mawɗe ɗe ngeerooɗe e marle naa’ii e bee’ii, baali e ngerogal.[3]

Gelle ɗen un mawɗe ɗe jooɗiiɓe un Fulɓe e Hawsare tokkuɓe Diina Islaama kongol lasgol. Arɗuujo kiido ƙinnaaaɗe arɗiiɗo Umaru Musa Yar’aduwa un ɓiɗdo dayaaɗo nɗer Katsina gomnaaajo mo jooni mo Diiwal Katsina kanko wii’eta Aminu Bello Masari, nastuuɗo ɗoyɗi jonɗe joɗergal ngomnaajo Diiwal Katsina nyalde 29 ɗun dujjal 2015 kannko roonii Baristaajo Ibrahim Shehu Shema.

Laamorɗe Katsina

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Laamorɗe Diiwal katsina inaare anɗiraɗe wuro korau unɗe sarƙotirɗe jooɗooriɗe caaka ɗe ɓe naaneeno finannde gelle. Ɗum un e alaama ɗun funnaatawaru, taariku e yaarta ɗun katsinako’en e wiigo limgal taariku ɗistinorɗe, ɗe nyiiɓaama nyiɓgal ɗer 1348CE ta Muhammadu korau kanko wooni julɗo artuɗo gaɗɗo Imaanu ɗen laamiɗo katsina artuɗo. Ɗu’un kannjun fassiri mooye ɗun finaatawaɗun annɗira baano e (wuro ɗun ɓe korau).[4]