Jump to content

Kesso Barry

Iwde to Wikipedia
Kesso Barry
ɓii aadama
Jinsudebbum Taƴto
Ɓii-leydiyankaakuGine Taƴto
InndeKesso Taƴto
Innde ɓesnguBarry Taƴto
Ɗuubi daygo1948 Taƴto
ƊofordeFrench Guinea Taƴto
WoldeFaransinkoore Taƴto
Sana'ajiwriter Taƴto
LenyolPullo Taƴto

Kesso Barry (jibinaa ko e hitaande 1948) ko binndoowo nguurndam mum Gine e ɗemngal Farayse.[1] Taariindi makko, ndi o halfinaa e ɓiyiiko debbo, ina siftina darnde makko keeriinde e nder nehdi makko e nder aadaaji makko, nde o woni tergal e nder laamuuji Fulɓe to Gine-Konakiri, e dogdu makko e nguurndam hirnaange to Pari.[2]

Baaba kesso barry ko al hajj ibrahima sory-dara almamy de mamou. O janngii ko e duɗe Quraana e duɗe leslese to Mamou, hade makko jokkude jaŋde makko to Konakri e Dakaar. O resi ko omo yahra e duuɓi 15, o dañi ɓiɓɓe ɗiɗo. E hitaande 1966, caggal nde o seerti e jom suudu makko, o fayi Pari. Ko ɗoon o jokki golle makko teskinɗe e nder moodel, o resi Faraysenaajo, o winndi deftere makko e nguurndam makko.[3]

Kesso, princesse peuhle [Kesso, laamɗo debbo fulɓe], Pari: Seghers, 1988. ISBN 978-2232100970

  1. Elisabet Bekers (2012). "Bari, Kesso". E nder Emanuel Kwaku Akyeampong; Henri Luwis Gates (moƴƴinoowo). Saggitorde nguurndam Afrik. OUP Amerik. 389 haa 90. ISBN 978-0-19-538207-5.
  2. Edgard Sankara (2011). "Kesso Barry: Nguurndam mum, worɓe, ŋakkeende laaɓtunde, e jaɓɓaade seeɗa". Taariindi Faraysenaaɓe caggal koloñaal: Gila Afrik haa Antilles. Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Virginia. pp. 74–. ISBN 978-0-8139-3171-5.
  3. Tomaa O’Tool; Janis E. Baker (2005). "Barry, Kesso Nene (1948-)". Saggitorde daartol leydi Gine. Jaaynde hulɓiniinde. p. 25. ISBN 978-0-8108-6545-7.
  4. Janngugol jokkungol
  5. Irène Assiba d’Almeida, ‘Kesso Kesso Barry, walla nguurndam mum ko daartol ɓuuɓngol’, wiɗtooji e binndanɗe Afrik Vol. 28, Nokku 2 (Duuɓri, 1997), pp. 66-82
  6. Edgard Sankara, Laamɗo worɓe e Kesso, laamɗo debbo Barry, Itinéraires, No. 1 (2008). Heɓtinaa ko ñalnde 24 desaambar 2016. DOI: 10,4000/laabi.2221