Light

Annoore, annoore yi’eteende, walla lewru yi’eteendu ko lewru electromagnetic ndu yitere neɗɗo waawi yiyde.[1] Annoore yi’eteende ina yaaji e mbaydi yiyteende, ina heewi siforeede no jogii njuuteendi ɓoggi e nder 400–700 nanomeeteer (nm), ko nanndi e ɓuuɓol 750–420 terahertz. Bannge yiyteteeɗo oo ina jooɗii sara infrared (mo njuuteendi ɓoggi mum ɓuri juutde e ɓuuɓde les) e ultraviolet (mo njuuteendi ɓoggi mum ɓuri juutde e ɓuuɓde mum toowde), ina wiyee radiation optique collective.[2][3]

E nder fisik, helmere "annoore" ina waawi firtude ko ɓuri yaajde e lewru elektoro-magnetik kala njuuteendi ɓoggi, so ina yiyee walla alaa.[4][5] E nder ngool senngo, lewru gamma, lewru X, lewru mikroo e lewru rajo kadi ko lewru. Sifaaaji annoore gadani ɗii ko tiiɗnaare, tiitoonde yaajde, keewal walla njuuteendi ɓoggi, e polarisaasiyoŋ. Njaaweeki maggal e nder weeyo, 299792458 m/s, ina jeyaa e ko ɓuri teeŋtude e tagoore.[6] Hono no kala sifaa lewru elektoro-magnetik, annoore yi’eteende ina yaaji e mbaydiiji elektoro-magnetik ɗi ngalaa masse, ɗi mbiyatee ko fotonuuji, tawa ina lomtoo kuuɓal fannu elektoro-magnetik, ina mbaawi kadi ƴeewteede no mbaydiiji e mbaydiiji ɗiɗi ɗii fof. Janngugol annoore, anndiraangol optik, ko fannu wiɗto teeŋtuɗo e nder fisik hannde.

Ko ɓuri heewde e annoore tagoore e dow Leydi ko Naange. To bannge daartol, ƴulɓe goɗɗe teeŋtuɗe wonande aadee ko yiite, gila e yiite ɓooyɗe haa e lampaaji petroŋ hannde. E ƴellitaare lampaaji kuuraa e doole, lampaaji kuuraa lomtii lampaaji yiite no feewi.