Lukeni lua Nimi
Template:Infobox royaltyLukeni lua Nimi (hono kadi Ntinu Nimi a Lukeni; c. 1380-1420) woni sosɗo aadaaji laamu Lukeni kanda, laamɗo gadano Konngo e sosɗo Laamu Kongo Dia Ntotila. Innde Nimi a Lukeni feeñii e aadaaji haalooɓe caggal ɗuum e won e daartiyankooɓe hannde, teeŋti noon e Jean Cuvelier, njiytini nde.[1][2] O fooli laamu Mwene.
Biography
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]O woni ɓiɗɗo Nimi a Nzima, laamiiɗo Mpemba Kasi e Luqueni Luansanze, ɓiy Mwene Mbata (dewal ngal waɗii ngam waɗugo alkawal hakkunde laamu Nimi e Mbata), e nder kaalis ɗi Giovanni Cavazzi da Montecuccolo waɗi nder caka karnijum 17. Innde maako ɗon woode nde inna maako, Lukeni lua Nsanze, ma'ana o ɓiijo joweetati. Nder laamu baaba maako, Lukeni lua Nimi ɗon haani jaɓugo koolaaɓe nder laamu maako wakkati o walaa. Ɗuum waɗi haala, nde Lukeni lua Nimi waawi wara debbo mo ɗon ɓaŋgi ngam o yiɗaa hokkude mo. O taƴii ɗum ngam baaba maako, nden ɗum waɗi ko o mawnina (ko ngam o mari ɓernde ƴiiƴam malla ngam o walaa yiila dow sariya).: 109
Ko o ƴiwoyi Vungu (ko Bungu), wonande Mayombe (gartol hakkunde leydi Congo hannde e leydi Kongo hannde),[1][2] o heɓaani ko o heɓii leydi Mbanza Kongo hannde, o jeyaa laamu leydi ndii biyeteeɗo Mwene Kabunga walla Mwene Mpangala, o nyiɓi wuro mum ton, o jaɓii ko Ntinu o waɗi leydi Kongo. O laamani nder wakkati 14th century. O laatii ko o woni mo fuɗɗii laamu Kongo, koo nde woɓɓe anndini ɗum baaba maako. Fuuje goɗɗe ɗon hokki luɓol nder lugge inkisi to Lukeni lua Nimi, ɗo waɗi nde ɓe ɓesdi Nsundi e Mpangu. Luttudu nden ɓe ndilli to yimɓe maako e bandiraaɓe maako.: 114
O maayi wonde o ɓiy, ngam ɓiɗɗo maako (ko o mawɗo to maayde maako), Nkuwu a Ntinu, hokki mo hakke, nden ko hooreejo Lukeni, Nanga daga Kongo. Haala maayde maako e ɓaawo maako ɗon hokki taarihaaɓe laawol ɓe taƴa danygol maako diga 1367-1402 e maayde maako diga 1402-1427.: 107
Ndaare kadi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]- Laamu Kongo
- Linjiila laamiiɓe Kongo
- Taariiha Angola
Firooji
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Bibliography
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]- Thornton, John K (2020). Taariiha Afrik hirnaange feccere haa hitaande 1850. Cambridge: Cambridge University Press.
- Mateso, Bruce (2022). Nimi A Lukeni: Le roi forgeron de Kôngo . La Loupe, N'Tamo (Brazzaville). Paris: Paari éditeur (e Farayse).