Jump to content

Mansa Nettey

Iwde to Wikipedia
Mansa Nettey
ɓii aadama
Jinsudebbum Taƴto
Ɓii-leydiyankaakuGana Taƴto
WoldeInngilisjo Taƴto
Sana'ajibusinessperson Taƴto
Janngi toAlliance Manchester Business School, Kwame Nkrumah University of Science and Technology Taƴto

Mansa Nettey ko gardiiɗo banke leydi Ganaa. Ko kanko woni debbo gadano hooreejo gollordu mo Standard Chartered Gana toɗɗii.[2][3] E hitaande 2017, O ƴetti laamu e juuɗe Mr. Kweku Bedu-Addo mo joginoo darnde hesere caggal leydi Gana.[4] Yahdu nduu hollitii wonde Bola Adesola wiyi: "Miɗo weltii e jaɓɓaade Mansa, hono debbo gadano CEO Standard Chartered Bank to Ghana. Yaajde ganndal makko e humpito makko luggiɗngo e luumo ngoo maa ɓeydu ƴellitde njulaagu Ghana. Miɗo weltii." yiɗde yettude Kweku ngam ardaade njulaagu Ghana e nder duuɓi jeegom jawtuɗi ɗii, e wiyde mo weltaare e darnde makko hesere ndee".[5] E nder golle makko, O waɗata ko yeewtere to Bola Adesola CEO, Naajeeriya e Afrik hirnaange.[6]

O heɓi jaŋde makko hakkundeere to duɗal Achimota hade makko winnditaade ngam heɓde dipolomaaji makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde ganndal e karallaagal Kwame Nkrumah ɗo o yalti e farmasiyanke e dipolomaaji makko master to duɗal jaaɓi haaɗtirde njulaagu Manchester[7][8].

Mrs. Nettey ina jogii ko ina tolnoo e duuɓi 20 e nder bankeeji, o joginoo golle mawɗe keewɗe e nder bankeeji gollorɗe e juɓɓule.[2] O woni nder hukuuma hukuumaaji pamari lesdi Naajeeriya e nder hukuuma hukuumaaji pamari lesdi Ghana bana ardiiɗo kuugal.[9] Kanko woni sosɗo fedde toppitiinde ko fayti e ñawu nguu (Leucémie) to leydi Ganaa. Nde sosaa ko caggal nde o haɓi e ñawu nguu fotde duuɓi.[7]

Jaangirde Mansa Nettey ko janngoowo duɗal Achimota e duɗal jaaɓi haaɗtirde ganndal e karallaagal Kwame Nkrumah ɗo o heɓi dipolom makko gadano e farmasi e hitaande 1995 .[10][11] E hitaande 1998, o heɓi MBA makko to duɗal njulaagu Manchester.[8] [11] Kugal O fuɗɗii golle makko e banke ko gardiiɗo jokkondiral e banke Standard Chartered.[8] Ko kanko wonnoo gardiiɗo yeeyde kaalis caggal leydi e nder leydi Ganaa e nder Afrik hirnaange [8] O woniino kadi gardiiɗo luumooji kaalis e nder leydi Ganaa [2] Ko kanko woni gardiiɗo njuɓɓudi Standard Chartered Bank of Ghana kadi ko o neɗɗo mo wonaa ardiiɗo hukuumaaji pamari ɗi lesdi Naajeeriya.[2][12] E hitaande 2017, o toɗɗaa hooreejo banke Standard Chartered, ko ɗum woni darnde makko hannde.[2] Ko kanko kadi woni hooreejo fedde bankeeji leydi Gana hannde.[13]

Njeenaaje e baɗte Mrs Nettey ardiima fedde yeeyooɓe e ƴellitde luumo kaalis e nder leydi Ganaa [7] Caggal nde o haɓi e ñawu nguu fotde duuɓi seeɗa, Mansa Nettey sosi fedde toppitiinde ko fayti e ñawu nguu e nder leydi Ganaa.[14]

O annditaama e nder 100 rewɓe ɓurɓe mawnude e nder Afrik ngam ƴellitde paandaale ONU SDG e hitaande 2019.[4]

Nguurndam neɗɗo Mrs Nettey ina jogii ɓiɗɗo debbo.[11]

Tuugnorgal

"Goomu toppitiingu golle". Banke Chartered Standard. Keɓtinaama ñalnde 27 lewru Mbooy 2018.
Grafik, Ñalnde kala. "Stanchart Gana toɗɗiima Mansa Nettey yo won hooreejo leydi debbo gadano".
"Blumberg". Bloomberg. Heɓtinaama ñalnde 27-05-2018.
"Mansa Nettey". Joɗnde hooreejo leydi Ghana. Heɓtinaama ñalnde 28-08-2023.
"STANCHART GHANA TOƊƊI MANSA NETTEY WONI GOƊƊO DEBBO GADANO". Keɓtinaama ñalnde 23 mars 2019.
ndaarde Ganaa. "STANCHART GHANA TOƊƊI MANSA NETTEY WONI GOƊƊO DEBBO GADANO". ndaarde Ganaa. Keɓtinaama ñalnde 23 marse 2019.
"Mansa Nettey - Aduna Njulaagu Gana". www.duunde njulaagu.com.
Dsakpata, Fred. "Mansa Nettey toɗɗaama debbo gadano hooreejo banke gonɗo e njuɓɓudi".
"StanChart Ghana toɗɗiima Mansa Nettey e gardagol golle". 2017-02. Heɓtinaama ñalnde 27-05-2018.
4-njulaagu. "Mansa Nettey - Taariindi Nguurndam". www.4-njulaagu.com.
"Taariindi juutndi Mansa Nettey, hooreejo fedde bankeeji leydi Gana". www.kabaruuji am.com.gh. 2021-02. Heɓtinaama ñalnde 28-08-2023.
"Glitz 100 rewɓe ɓurɓe waawde – Hello 100 – Jaaynde Glitz Afrik". Heɓtinaama ñalnde 28-05-2022.
"Goomu laamu – Fedde bankeeji Ghana". Heɓtinaama ñalnde 28-08-2023.
"CEO Banke 10 ɓurɗo coofde e nder leydi Ghana". www.pulse.com.gh. 12-02-2019. Heɓtinaama ñalnde 23-04-2019.