Moorish Mosque, Kapurthala

Juulirde
Golle imaaɗe	1930
Lesdi	Hinndi
Nder laamoore	Kapurthala
Jonde kwa'odineto	31°22′8″N 75°22′52″E
Architectural style	Islamic architecture
Heritage designation	State Protected Monument

Juulirde Moorish, Kapurthala woni Kapurthala nder diiwal Punjab Indiya, ɗon mari limngal juulirde mawnde Marrakesh, Maruk. Wuro Kapurthala, wonnoo ko e oon sahaa laamorgo leydi Kapurthala, anndiraango 'Mini Paris mo Punjab' e juulirde ndee ina wiyee ina jeyaa e ɓurɗe moƴƴude e nder Asii fuɗnaange-rewo.[2] Juulirde nde ko monimaaji ɗi departemaa arkewolosi leydi Punjab reeni.

Wakere

Juulirde nde woni ko e wuro Kapurthala, fotde kilooji 21 (13 mi) to Jalandhar. kapurthala kadi woni hoore laana njoorndi ɓurnde ɓadaade juulirde ndee.

Tariya

Juulirde ndee mahi ɗum ko Maharaja Jagatjit Singh, laamɗo cakkitiiɗo Kapurthala. O woniino laamɗo jogiiɗo teskuyaaji keewɗi kono o anndaa ko e golle ɓamtaare baɗaaɗe e nder Dowla Kapurthala e oon sahaa. O anndaa ko e seedantaagal makko sekulaar.[3][4] Maharaja, Sikh, mahɗo ɗum, ina goongɗini wonde ina waawi huutoraade yiɗdeeji yimɓe mum juulɓe ɓurɓe heewde (fotde 60%).[5] Juulirde ndee ko darnde makko tiiɗnde ngam ɓamtude jokkondiral renndo hakkunde yimɓe makko, ɗum noon ina selli e nde laamɗo leydi ndii e oon sahaa neldi mo ɓataake ngam naamnaade mo ko fayti e njoɓdi mawndi ndi o foti waɗde ngam mahde ndi, Maharaja jaabii: “Mawɗo ina waawi waasde anndude wonde 60 e nder teemedere e nder yimve am ko juulve am lolluve Ko e fitinaaji geze tan nokku dewal moxxo e nder leydi am ina mahaa e mavve".[6]

Juulirde nde mahiraa ko e mbaydi mahdi Farayse biyeteeɗo Monsieur M. Manteaux, mo kadi mahdi galle Jagatjit e nder wuro ngo.[7] Pewnugol ngol fuɗɗii ko e hitaande 1927, ngol joofi ko e hitaande 1930, ngol mahiraa ko 600 000 mbuuɗu. Juulirde nden udditi ɗum ko Nawab Sadeq Mohammad Khan V, Nawab Bhawalpur.[3] Binndi dow juulirde nden wi'i kadi nde mahiraa nder duuɓi nay.[5]

Tagle

Facade juulirde Moor en to Kapurthala

Faandaare juulirde ndee ko nanndi e juulirde Koutoubia to Marrakesh to leydi Maruk. Golle naalankaagal ndernderiije ɗee ko naalankooɓe duɗal naalankaagal Mayo, Lahore.[citation needed] To bannge mahdi juulirde ndee ina teskini no feewi, ina mahiraa e kaaƴe marbere. Keertinaango maggal ko wonde ngal nanndaani e juulirɗe goɗɗe e nder leydi Indiya, ngal mahaa ko tawa alaa dome walla minaret yaajɗo kono ngal jogii ko tower toowɗo to bannge gooto e mahdi ndii.[5] Ladde nder juulirde ndee fof ko marbere, ina waɗi kadi diidi keertiiɗi.[6] Gilaasuuji mbaɗaama e nder taƴe arkooji dame, windooji e geɗe naalankaagal goɗɗe. Grills leɗɗe ina ndokkee e nder heen tawa golle njamndi latticed ina mbaɗa sifaaji yaajɗi. Juulirde ndee ina waɗi mbaydi boɗeeri laaɓtundi. Kono dame e ŋoral e ŋoral ina pentiree mbaydi ɓaleeri. E nder juulirde ndee, ŋoral leɗɗe ina waɗi vernis e kalaaji ɓaleeji e boɗeeji.[2]

Model juulirde ndee ko Monsier Mantout waɗi ɗum, nde waɗiraa ko e leɗɗe no feewi. Ɗum ko Maharaja holliti Mantout ñalnde 14 mars 1930.[8]

Restoraasiyoŋ

E hitaande 1972, e nder golle "beautifikaasiyoŋ wuro" ɗe laamu leydi ndii fuɗɗii e dow miijo gardiiɗo jaagorɗe leydi ndii e oon sahaa, hono Indira Gandhi, juulirde ndee laɓɓinaama, werlaaji rose mbaɗaama e nder gaas mum yeeso.[9] Juulirde ndee woni hannde e ngonka ɓuuɓka, tawi ko huɗo ladde ina mawni e nder galleeji mum caggal. Jardiin oo kadi ina woni e ngonka ŋakkuka. Laabi cakkitiiɗi ɗi won e peeje mbaɗaa e juulirde nde ko nde APJ Abdul Kalam, hooreejo leydi Indiya yilliima juulirde nde, e darorɗe hitaande 2013, ngam juulde. Darnde juulirde ndee ko Archaeological Survey to leydi Indiya janngi ngam ƴeewde no moƴƴitingol ngol foti waɗeede e nder juulirde ndee. Ciimtol Eɓɓoore Detailed ina foti feewnireede ngam anndude peewnugol potngol waɗeede.[10]

Galle

Tuugnorgal

^ "Nafoore diiwaan". Juulirde Moore. Lowre laawɗunde ñaawirde diiwaan, laamu Punjab.

^ Juppude haa: a b Punjabi 2007, p. 229.

^ Juppu haa: a b Yiytu Punjab. Parminder Singh Grover. p. 102. Ɓoornugol: LDGC4W6XWEX.

^ Arora hitaande 2001, p. 310.

^ Juppude haa: a b c Departemaa 1968, p. 18.

^ Juppu haa: a b Punjab njillu. Leydi moƴƴiri. 2006. p. 90. ISBN 978-93-80262-17-8.

^ "Tuurism". Laamu leydi Punjab.

^ Rehmaani hitaande 1994, p. 147.

^ Kapoor 1972, p. 61.

^ "Nguurndam kesam ngam mahaaɗe ɓooyɗe Kapurthala". Waktuuji Hindu. 12 noowammbar 2013. Moƴƴinaama gila e fuɗɗoode ñalnde 2 abriil 2015.

Bibliografi

Arora, Anju (2001). Dowlaaji laamɓe: Laamu Biritaan e njuɓɓudi nder leydi, 1858-1948 : wiɗto Dowla Kapurthala. Fedde ngenndiire defte. ISBN 978-81-87521-03-7.

Dept, Dept Jokkondiral hakkunde yimɓe (1968). Advance, Toɓɓere 15. Jokkondiral hakkunde yimɓe, Punjab.

Kapoor (1972). Geɗe siwil. P. C. Kapoor to jaayndeeji ɓiyleydaagu.

Punjabi, Duɗal jaaɓi-haaɗtirde (2007). Koolol – Koolol daartol Punjab. Biro bayyinaango, Duɗal jaaɓi haaɗtirde Punjabi. ISBN 9788130201467.

Rehmani, Anjum (1994). Lahore ko ndonu musiiba. Musium Lahore.