Mosque-Madarasa of al-Ahmadiyya
Juulirde-Madrasa Al-Ahmadiya (Aarabe: جامع ومدرسة الأحمدية), kadi ko ɓuri anndeede e juulirde Al-Ahmadi (Aarabe: جامع الأحمدية) walla juulirde al-Maidan (Aarabe: جامع الميدان), ko juulirde taariinde Sunnit , Irak. Juulirde ndee woni ko e laawol al-Rashid to bannge worgo al-Rusafa,[1] e fuɗnaange laabi al-Maidan sara juulirde al-Muradiyya. Taariindi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki][waylu iwdi]
Mahugo
[waylu iwdi]
Juulirde ndee mahiraa ko e hitaande 1796 to al-Maidan, ko Ahmadu al-Katkhadha, cukko laamɗo Mamluk Sileymaan mawɗo. Juulirde ndee kadi heɓi innde mum "Al-Ahmadiya" e jokkondiral e Ahmadu Katkhadha. Ahmad Katkhadha wi'i noddi injiniya'en e architectes ɓurduɓe wakkati maako ngam nyiɓugo juulirde man nden boo o nasti ceede ɗuuɗɗe ngam mahngo man. Caggal maayde Ahmadu Katkhadha, miñiiko biyeteeɗo Abdullaah Beu jokki golle ɗee. Minaret oo ko miñiiko ɓeydi ɗum caggal ɗuum wondude e madrasa oo. Juulirde nde ina ɓadii kadi juulirde Al-Khulafa, juulirde nde ummorii ko e jamaanu Abbasiid en.[2][3][4]
Kewuuji caggal ɗuum
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki][waylu iwdi]
Caggal nde ɗum mahiraa, ɓooyaani ko James Silk Buckingham yilliima jumaa-madrasa oo e njillu mum to Bagdaad e hitaande 1816. Buckingham siftinii ɗum wonde ina jogii "dome e minaret belɗo" tee ina haawnii e kaɓirɗe mum colour e faience kono o mettini heen no feewi nde o yiyti ɗum out wonde nder mum wonaano keeriiɗo yaasi ko laaɓɗo e annoore moƴƴere.[5]
Kompleks oo waɗii kewuuji keewɗi, ina jeyaa heen hesɗitinde binndi e binndi e dow fasaad mahdi ndii, laamɗo Mamluk cakkitiiɗo biyeteeɗo Dawud Pasha e hitaande 1831. E laamu Vizier mawɗo Midhat Pasha, cuuɗi Madrasa ɗii ina njuutee e demoli ɓeydaama e mbedda renndo. Mahdi suudu juulirde ndu hesɗitinaama e hitaande 1893 tuugnaade e binndol winndaangol e daande dome suudu mihrab.[6] Annduɓe heewɓe anndaaɓe to Bagdaad njanngii e nder madrasa mum,[citation needed] ina jeyaa heen ñaawoowo shari’a e binndoowo ganndal koode Yahya al-Watri, jeyaaɗo e galle al-Watri lolluɗo mo caggal mum jannginta heen, caggal ɗuum sosde ganndal mooɓondiral e nder juulirde al-Khulafa ina wiyee "Diiso al-Watri."[7] Ɓiyiiko, Mahmuud al-Watri, kadi ina janngi e nder madrasa.[citation needed]
Nde Laamu Irak heɓi ndimaagu mum, laamɗo Faisal I yamiri yo juulirde ndee waɗte ngam juulde aljumaa tan.[6]
Juulirde ndee artiraama e hitaande 2010 hade mum yuɓɓinde batu nguu ngam kabine biro Sunni en.[8]
E hitaande 2019, dome juulirde-madrasa al-Ahmadiyya yani sabu jokkugol toɓo, ndiyam les, e ŋakkeende nanndugol e mahaaɗe keewɗe saraaji Bagdaad ɗe ngoni e tampinde sabu gujjugol politik, ŋakkeende, e luural e luural politik. [9] E nder hitaande ndee tan, Biro Dowlaaji Sunnit en puɗɗii kampaañ ngam artirde e moƴƴinde Juulirde-Madrasa Al-Ahmadiyya wondude e Juulirde Murjan, Juulirde Al-Muradiyya, e Juulirde Uzbek caggal nde nafoore ndonu mum en anndaa. Ko adii ɗuum, mahngo juulirde-madrasa fuɗɗii ko e hitaande ndee tan.[9][10][11] Juulirde ndee ina heddii e udditeede ngam yimɓe fof kono naatgol ngol ina udditee tan ko e sahaa juulde.[citation needed]