Mubarak Mosque, The Hague
Juulirde Mubaarak (Hollande: Mobarakmoskee) to La Haye woni juulirde adannde mahaande ngam faandaare e nder leydi Pays-Bas.[1][2] Sir Muhammadu Zafarullah Khan lelni kaaƴe mayre ñalnde 20 lewru Mbooy hitaande 1955 caggal ɗuum o udditi juulirde nde ñalnde 9 lewru Duujal hitaande 1955,
Tariya
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Golle imaaɗe | 1955 |
---|---|
Lesdi | Holannda |
Nder laamoore | The Hague |
Jonde kwa'odineto | 52°5′43″N 4°18′47″E |
Renndo juulɓe Ahmadiyya arii leydi Pays-Bas e hitaande 1947, ko Qudrat-Ullah Hafiz woni misiyoŋ gadano.
Mahdi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Juulirde ndee ko Frits Beck waɗi ɗum. E lewru sulyee 1963, cuuɗi ɗiɗi tokoosi ɗi kaŋŋe mbaɗi, ina njahdi e meeteruuji 2 dow mahdi ndii, mahaa caggal nde jaɓaa e lewru feebariyee 1963.
Bonnde
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Ñalnde 8 ut 1987 subaka, jumaa oo ina fotnoo ustaade, tawi ko neɗɗo hollirɗo hoore mum wonde "juulɗo sunna". Neɗɗo oo wiyi wonde juulirde ndee waajaaki "Islaam goonga", o miijii wonde "ina foti waɗeede". Caggal nde yiite ndee yani, jumaa oo ina joginoo mbaadi bonndi, ina haani feewnireede.
Hesɗitinde
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Ardiiɓe renndo ngo ɓadtii architecte Ahmadi, Abdul Rashid mo London, nde tawnoo ko kanko woni e diisnondirde juulirɗe ngam misiyoŋaaji Ahmadi keewɗi e nder winndere nde tawa o yoɓaani. Municipaalitee oo rokki yamiroore ñalnde 22 feebariyee 1995, mahngo ngoo fuɗɗii ko e fedde wallitooɓe ñalnde 29 mee 1996 nde kaliifa nayaɓo renndo ngoo, hono Mirza Tahir Ahmad, lelni kaaƴel ngel ngam moƴƴinde e mawninde. Yaajde ndee udditaa ko ñalnde 30 oktoobar 1998.
Pewnugol minaret oo fuɗɗii ko e fuɗɗoode hitaande 2005, udditaa e dow laabi ñalnde 9 lewru Duujal hitaande 2005.[3]
Ñalnde 3 lewru juko hitaande 2006 laamɗo debbo biyeteeɗo Beatrix mo Pays-Bas yilliima juulirde Mobarak ngam siftorde duuɓi 50 mahdi ndii.[4]
Ƴeew kadi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Ahmadu
Lislaam to Pays-Bas
Doggol juulirɗe leydi Pays-Bas
Doggol juulirɗe gadane e leydi
Tuugnorgal
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]^ "Juulirde Mobarak- La Haye, Pays-Bas". juulirɗe ahmadiyya.
^ Holl, Asamaan (2016-07-09). "Juulirde ɓurnde ɓooyde e Pays-Bas". Hollande asamaan. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 2020-04-04. Keɓtinaa ko 2020-04-04.
^ Roos, Erik (2009). Wakiiliijo Architectural Lislaam: Design juulirde nde juulɓe yamiri to Pays-Bas. Jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde Amsterdam. - 65. ISBN 9789089641335.
^ "Juulirde adannde to Pays-Bas duuɓi 50". 12-13 hitaande 2005. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 2009-04-05.