Nuruosmaniye Mosque
| Golle imaaɗe | 1755  |
|---|---|
| Diina | Diina Lislaama |
| Named after | Osman III |
| Lesdi | Türkiye |
| Nder laamoore | Istanbul |
| Jonde kwa'odineto | 41°0′37″N 28°58′13″E |
| Commissioned by | Mahmud I, Osman III |
| Architectural style | Ottoman architecture |
| Heritage designation | Tentative World Heritage Site |
| World Heritage criteria | (ii), (iii), (iv) |
| Category for the interior of the item | Category:Interior of Nuruosmaniye Mosque |
Juulirde Nuruosmaniye (e ɗemngal Turki: Nuruosmaniye Camii2) ko juulirde Ottomaan en nde teeminannde 18ɓiire, nde woni ko e nokku biyeteeɗo Çemberlitaş e nder diiwaan Fatih to Istanbul, leydi Turki, nde winndaa e nder doggol Turki.
Ko mahoowo Gerek mo wonaa juulɗo biyeteeɗo Simeon Kalfa [tr] waɗi ɗum, juulirde Nuruosmaniye ko mahdi mawndi gadani ndi Ottomaan en mbaɗi ngam hollirde mbaadi barok Ottomaan kesiri, ndi naatni geɗe barok e neoklasik ummoriiɗe Orop][4]. [5] Fawne juulirde ndee e ladde mum ɓuuɓnde ina kollita batte baroque mum. Dome juulirde ndee ina jeyaa e ɓurɗe mawnude e nder Istanbul. Juulirde ndee ina jeyaa e nokkuuji diineeji ɓurɗi mawnude, walla külliye, ko ɗum woni nokku pinal, diine, e jaŋde wonande koɗki.
To Konstantinopol, nokku juulirde Nurosmaniye ina ɓadii Forum Konstantin, ɗo Kolon Konstantin (Turki: Çemberlitaş Sütunu) woni haa jooni. Taariiɓe juulirde ndee ko Bazaar mawɗo mo Istanbul (Turki: Kapalıçarşı). Caggal nde juulirde Sultan Ahmed mahiraa, juulirde Nurosmaniye woni juulirde laamɗo arandeere nde mahiraa nder duuɓi 100.[6]
Taariindi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki][waylu iwdi]
Foto juulirde ndee e kitaale 1870
Pewnugol juulirde ndee yamiraa ko e yamiroore Sultan Mahmud I e hitaande 1748, nde timmini e les njiimaandi miñiiko e lomto mum, Sultan Osman III, e hitaande 1755. Nde inniraa ko Nuruosmaniye, maanaa "Annoore Osmaan", caggal Osman III.[ 6]
Pewnugol Nuruosmaniye ko ngol woni go’o ko gila e mahngo juulirde Sultan Ahmed I (e fuɗɗoode teeminannde 17ɓiire) nde sultan Ottomaan mahi juulirde mum laamɗo to Istanbul, huunde nde wonnoo ko adii ɗuum ko aada e kala sultan. Sosde Mahmuud I ko gartugol ngol aada.[7] Juulirde ndee kadi ko mahdi mawndi Ottomaan en gadani ngam hollirde mbaadi Barok kesiri Ottomaan, ndi batte mahdi Barok hannde ndii e nder Orop.[6][8][3] Nde walliti waylude mbaadi wuro Istanbul e anndinde ngool laawol laamɗo kesol e maande waylo waylo timmungo e mahdi Ottoman ɓooyndi.[9][6]
Koolol ngol mahiraa ko e dow tulde ɗiɗmere Istanbul. E wiyde Ahmed Efendi, binndoowo Ottomaan en tawtoranooɓe mahngo juulirde ndee, nokku oo ko juulirde tokosere nde won Fatma Hatun sosi.[10] E teeminannde 18ɓiire, ndeeɗoo juulirde yanii e mbaydi mbonndi, hoɗɓe e nokku hee ina ɗaɓɓi Sultan Ahmed III nde moƴƴinta nde, kono alaa ko nafi. Nde ɗaɓɓaande hesere neldaa to Mahmud I, sultan oo toɗɗii jaagorde ngam wiɗtude, tawi ko waqf (endowment) juulirde ndee nattii dañde ngalu. E nokku ɗo kaalis ngam moƴƴinde ɗum, sultan oo fellitii jogaade waqf oo, huutoroo nokku oo ngam mahde juulirde hesere.[11] Ndee mahngo ɓurngo mawnude noon, ina ɗaɓɓi soodgol jeyiiji keewɗi e nder nokkuuji taariindi ɗii, tawi noon, e fuɗɗoode, hawri ko e ŋakkere jom en jeyiiji ɗii.[12]
Damal e sebil jumaa e hitaande 1903
Mahmud I anndiranoo ko nafoore mum keeriinde e mahngo e binndanɗe Ahmed Efendi ina nanndi e teeŋtinde darnde sultan keeriiɗo e dewal mum e ko yowitii e eɓɓoore ndee.[12] E nder daartol makko, Efendi ɓeydi heen daartol ɗo Mahmuud I, nde o yilliima nokku mahdi oo, o hawri e "sage barkinaaɗo" walla mawɗo ruuhu. Sage oo yetti mo sabu mahngo juulirde ndee e addude weltaare e hoɗdiiɓe ɓee, o ñaagii Alla nde yoɓata sultan oo, ɗum noon o hirjini Mahmud I ngam jokkude eɓɓoore ndee.[12][13] Hay so tawii daartol Efendi ngol ina jogii sifaa panegyric, ina hollita wonde sultan oo e wondiiɓe mum ina njiyri mahngo juulirde ndee no timminirgol doosgal Alla nii, kadi won aura diine ina ƴellitoo e nder eɓɓaande ndee.[12] Winndooɓe Ottomaan en woɗɓe e teeminannde 18ɓiire kadi njettii juulirde ndee caggal nde nde timmini, kolliri nafoore mayre nde ɓe nganndi e oon sahaa. Hay so tawii ko heewi e maɓɓe, haa arti noon e Efendi, ina njetta mawnugol dome oo, ɓe mbaɗaani hay huunde laaɓtunde e mbaadi mahdi kesiri ndii.[5][14]
Juulirde ndee ko mahoowo Gerek mo wonaa juulɗo, biyeteeɗo Simeyon Kalfa [tr] walla Simon Kalfa waɗi ɗum. Ko ɗum woni arsitekto gadano mo wonaa juulɗo, waɗaaɗo e mahngo mawngo laamɗo Ottomaan.[5] Balloowo mawɗo Simeyon ko gorko Kerecee'en bi'eteeɗo Kozma e ko ɓuri heewde e kaaƴe gonɗe e les makko ko Kerecee'en kadi. Simeon e Kozma fof ndokkaama limce tedduɗe e juuɗe vizier mawɗo oo e nder udditgol juulirde ndee.[17] Ganndo biyeteeɗo Ünver Rüstem hollitii wonde ina gasa tawa ko ngol woni go’o ko mahooɓe Kerecee’en ina teddinee e nder udditgol juulirde, kadi ɗum ina hollita ɓeydagol darnde mahooɓe Kerecee’en e nder mahdiiji Ottomaan en e oo sahaa.[16]