Rauda Morcos

ɓii aadama
Jinsu	debbum
Ɓii-leydiyankaaku	State of Palestine
Innde ɓesngu	Morcos
Ɗuubi daygo	1974
Ɗoforde	Northern District
Sana'aji	jurist, poet, teacher, mediant

Rauda Morcos (روضة مرقص ;ראודה מורקוס) ko jimoowo lesbiyanke Israayiilnaajo, kadi ko daraniiɗo LGBTQ, mo wuro mum woni to Fuɗnaange Israayiil, hoɗi ko Hayfa to Israayiil.[1][3][4] E hitaande 2003, jaaynde ngenndiire yaltini mo wonde ko o lesbiyanke, ɗum addani mo woppiteede e golle, o fiyi mo, o bonni oto makko. Ndeen o walli rewɓe woɗɓe e sosde Aswat to Israayiil, fedde Palestiinnaaɓe adannde daraniinde wallitde lesbiyen en, nde o ardii e fuɗɗoode.

Kugal

E hitaande 2003, Morcos yeewtidaama e Yedioth Ahronoth (jaaynde Israayiil) ko fayti e yimre makko, o dañii golle jannginoowo sukaaɓe.[5] E nder yeewtere nde, e nder paaspoor o siftinii jokkere enɗam makko.[6] O wiyi jaayndiyanke oo fodaniino mo wonde o hollirtaa ko o jogori waɗde kono o yaltinii mo wonde ko o lesbiyanke, ɗum addani mo ƴattaade, oto makko bonnaama laabi keewɗi.[7] O heɓiino kulhuli ɗi o anndaaka, omo wondi e sunaare e nguurndam makko.[3]

Ndeen Morcos hawritii e rewɓe woɗɓe, o sosi Aswat ("Daande"; nde o ardinoo ko adii ɗuum) to Israayiil e hitaande 2003, fedde wallitnde rewɓe e worɓe, hakkunde rewɓe e worɓe, rewɓe rewɓe, rewɓe worɓe, rewɓe worɓe, e naamnitooɓe rewɓe, fedde tan ngam Lesbinaaɓe aarabeeɓe e nder diiwaan aarabeeɓe.[5][4][1][8] Nde jooɗii ko to Haifa, ko nde fedde diiwaan gadane rokkude ballal e Palestiinnaaɓe lesbinaaɓe.[7]

Morcos wiyi wonde: "Nde min puɗɗii Aswat, miɗo siftora Mouvement Islamique yaltinii boykot e dow amen kam e fatwa [jamirooje diine lislaam] e dow am e hoore am, sabu e wiyde maɓɓe ko miin woni 'hoore mboddi'."[ 9] E hitaande 2004 fedde nde ina joginoo terɗe 14.[10] E hitaande 2007, nde Aswat joginoo fotde 30 tergal, waɗi batu mum gadano, Fedde Islaamiyankoore to Israayiil (fedde juulɓe aarabeeɓe) noddii e yeeso yimɓe fof yo batu nguu woppe, e wiyde renndo mum « yo darto e kampaañ ngam yeeyde njulaagu hakkunde yimɓe... ɓiɓɓe men rewɓe e rewɓe men."[11] Sheek Ibrahim Sarsur, hooreejo fedde lislaam to Israayiil, wiyi: "renndo men muñataa ooɗoo sifaa jikku, nanondiral ina sikki ko sifaa ñawu nguu foti sellinde .. ."[11]

Goomu winndereyankeewu jojjanɗe aadee gaynaako e lesbinaaɓe (jooni OutRight Action International) rokkii Morcos njeenaari mum Felipa de Souza e hitaande 2006, ngam anndinde golle mum e Aswat. Ko kanko woni aarabeejo gadano heɓde njeenaari ndii.[12] Aswat waɗii batu mum gadano to Haifa e hitaande 2007, tawi ko 350 neɗɗo tawtoraama.[3]

E ƴettude darnde caggal koloñaal, Morcos hollitii wonde pelle ballitooje jojjanɗe aadee ummoriiɗe Amerik e Orop hirnaange ina mbaawi wallitde renndooji aarabeeɓe.[13] O haali kadi ko fayti e jokkondire hakkunde Israayiil ƴaañde Palestiinnaaɓe e gaynaako en, o ñiŋii dillere Israayiil ngam haɓaade hakkeeji LGBT nde tawnoo ɓe ɓeydaani heen hakkille.[14] O wi'i "mi tammi anndal Palestiin e anndal Queer ɗon hawta ngam ɓe ɗon mari marginalism nden kamɓe ɗiɗo fuu ɓe ɗon mari haaje haɓugo bee tooñanngeeji".[7]

Morcos wiyi kadi "miɗo anndi sariya Israayiil ina jeyaa e ɓurɗe ƴellitaade e winndere nde, kono ɗum firtaani ko ɗum huutortee e goonga." O ɓeydi heen: "Miɗo anndi wonde gaynaako e nder Cisjordanie weeɓaani, kono wonde gaynaako e nder ... U.S.A. kadi wonde gaynaako e nder leydi Israayiil weeɓaani (so wonaa to Tel Aviv)."[5]

Morcos golliima e wasiyaaji diiwaan wonande pelle ko wayi no Fooyre Ɓamtaare Astraea Lesbian ngam Ñaawoore, Fedde Rewɓe ngam Jam, Fedde Adunaare Rewɓe, Human Rights Watch e Mama Cash. Haa hitaande 2012, o woni ko e golloraade hoore makko e Hivos, fedde ballitoore ƴellitaare Holanndee, o woni ko e janngude dipolomaaji sariya to duɗal jaaɓi haaɗtirde Carmel to Haifa.[7]

Golle

Morcos wiyi e hitaande 2008 wonde gaynaako en ina keewi ƴattaade e hakkillaaji Israayiil ngam yaltinde ɓe so ɓe ngollondiraani.[15]

E lewru ut 2020, Morcos haali ko fayti e waylo-waylo moƴƴo e nder renndo Palestiinnaaɓe e terɗe LBGTQ caggal nde Ayman Safieh, gonnooɗo tergal mawngal e nder renndo queer Palestiinnaaɓe.[16]

Ƴeew kadi

LGBT e nder lislaam

Hakkeeji LGBT e nder Dowla Palestiin

Hakkeeji LGBT e nder leydi Israayiil

Tuugnorgal

^ Juppu haa: a b c "Yaltude e ɗemngal Arab". Gardiiɗo oo. 2 oktoobar 2006.

^ “Rauda Marcos”, Awokaajo, 23 Mee 2006.

^ Juppude haa: a b c Baird, Vanessa (2007). Ardorde nde alaa ko woni e mum so wonaa keewal jikkuuji (eBook). Adunayanke keso. ISBN 978-1-906523-64-0. Keɓtinaama ñalnde 8 sulyee 2020.

^ Juppude haa: a b Luongo, Mikael (4 lewru Yarkomaa 2012). "Nguurndam Pinkwashing caɗtuɗam". Kabaaru wuro Gay.

^ Juppude haa: a b c Aburawa, Arwa (27 sulyee 2009). "Jokkondiral e hare ngenndi: Wontude palestiinnaajo e gaynaako e nder Israayiil". Menaaji. MR e Enternet. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 22 lewru bowte 2017. Ƴeewtaa ko ñalnde 8 sulyee 2020.

^ "Yaltude e Arab". Gardiiɗo oo. 2 oktoobar 2006. ISSN 0261-3077. Heɓtinaama ñalnde 8 noowammbar 2023.

^ Juppu haa dow: a b c d Habib, Samar; Mojaas, Nayla (2012-2013). "Hakkunde laamu e golle: Rauda Morcos e golle lesbinaaɓe Palestiin ngam hakkeeji ɓalli". Jaaynde Al-Raida: 58-64. Doi:10.32380/alrj.v0i0.92. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 29 lewru Duujal 2019. Ƴeewtaa ko ñalnde 8 sulyee 2020.

^ "היכל הקהילה 2015: 40 המשפיעים בתולדות הקהילה”. mako. 7 lewru juko 2015.

^ Konrad, Edo (2 ut 2020). "'Woolde ngam ndimaagu': Jokkondira e Palestiinnaaɓe LGBTQ ɗaɓɓooɓe ndimaagu". +972 Jaaynde.

^ Glen Kauth (15 suwee 2004). "'Ɗemngal goɗɗo goɗɗo haalataa'". Jaaynde Xtra.

^ Juppu haa: a b "Miɗo wuuri haa jooni". Adunayanke keso. 1 lewru juko hitaande 2007.

^ "Mawningol cuusal : Rauda Morcos, sosɗo ASWAT, fedde lesbinaaɓe palestiinnaaɓe adannde, heɓi njeenaari Felipa". OutRight Golle hakkunde leyɗeele. 22 mars 2006. Moƴƴinaama e asli mum ñalnde 15 sulyee 2019. Heɓtinaama ñalnde 8 sulyee 2020.

^ "Obama ina huutoroo ammbasadeeruuji ngam daranaade hakkeeji LGBT caggal leydi". Gardiiɗo oo. Jaayndeeji fedde to Warsaw. 28 lewru juko 2014. Mooftaama e asli mum ñalnde 22 oktoobar 2019. Ƴeewtaa ko ñalnde 8 sulyee 2020.

^ Gerstner, Daawuda A. (2006). Ansiklopedi winndereejo Routledge ko faati e pinal queer. Routledge. p. 314. ISBN 978-0-415-30651-5. Keɓtinaama ñalnde 8 sulyee 2020.

^ Harison, Rebekka (25 mars 2008). "Gay Palestinnaajo heɓi OK wuurdude e giɗo Israayiil". Reyter. Keɓtinaama ñalnde 18 lewru Mbooy 2021.

^ "'Woolde ndimaagu': Jokkondira e Palestiinnaaɓe LGBTQ ɗaɓɓooɓe ndimaagu". +972 Jaaynde. 2 Ut 2020. Ƴeewtaa ko 18 Mee 2021.