Jump to content

Resseneb (ɗan Ankhu)

Iwde to Wikipedia
Resseneb
ɓii aadama
Jinsugorko Taƴto
Ɓii-leydiyankaakuAncient Egypt Taƴto
FatherAnkhu Taƴto
SiblingIymeru (ɗan Ankhu) Taƴto
Sana'ajiofficial Taƴto
Time periodThirteenth Dynasty of Egypt Taƴto

Resseneb ko waasiir juutɗo to Ejipt Toowɗo e laamu 13ɓiire, baaba makko, hono Ankhu lolluɗo oo, adii ɗum, lomtii ɗum ko miñiiko Iymeru.

O ɓiɗɗo vizir Ankhu, o jibinaa Mereryt. Ɓiɗɗo maako ɓurɗo mawnugo o Iymeru. Walaa maako Senebhenas, o dewti Wepwauthotep.

Resseneb ɗon haadi nder foondoji feere. O fuɗɗii anndude no 'Maamuruɗo Wurooɓe Wurooɗo', o huuwani baaba maako, Wuroowo Ankhu, nden ɓaawo ɗun o wartii 'Wuroowo' hoore maako.

Papyrus Boulaq 18 (nduuɗal ɓurngal ɓurnde)

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Papyrus Boulaq 18 (binndol ɓurngol famɗude) ina waɗi doggol binndanɗe ɗe Neferhotep waɗi ko fayti e njaruuji jowitiiɗi e bakkaat e ñamri, ñalnde 6, Peret 1 haa jooni. Ina siftina mawɗo binnditagol Waasiir, Resseneb e estaad Waasiir Ankhu.[1][2]

Papyrus Brooklyn 35.1446

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Papyrus Brooklyn 35.1446 ɗon woodi fannu diga debbo mawɗo Senebtisi ngam hollaago ko gorko maako, bana non vizir Resseneb, hokki mo maral maccuɓe dow laamorde maako.[3][4]

Stela Wepwauthotep

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Stela Wepwauthotep (mo'o'o'i, mawɗo gs-pr) hollidi saare maako, baaba maako Khnumhohtep (mo'i, mo'o'e mawɗo) e inna maako Itineferu-tahenut; nden boo debbo maako Senebhenas, mo'e debbo Ankhu (mo'e'i) e Mereryt, bee deerɗi maako Resseneb (mo'a) e Iymeru (mo'am).

Bibliography

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]
  • William C. Hayes (1955) Papyrus daga wakkati wakkati wakkatiire caka wakkatiire nder Brooklyn MuseumPapyrus diga wakkati wakkati wakkatiire caka caka lesdi nder Brooklyn Museum
  • Stephen Quirke (1990) Jaɓɓorgo Misra nder laamorde caka wakkati: hujjaaji hiiraatiJaɓɓorgo Misra nder Laamu Fuuta: hujjaaji hierati
  • R B Parkinson (2009) Reading Ancient Egyptian Poetry: Among Other HistoriesWondugo Poesi Misra Naajeeriya: Nder Tarihiiji Ɗiɓɓe
  • Garry J Shaw (2017) konu e jaaynde e Firawna'en
  1. Quirke 1990:196-197
  2. Parkinson 2009:155
  3. Hayes 1955
  4. Shaw 2017:50