Sanusi Lamido Sanusi

Muhammadu Sanusi II, CON (Ajami: محمد السنوسي, Muhammadu Sanusi na biyu (Heɗtoⓘ); jibinaa ko ñalnde 31 lewru juko hitaande 1961),[1] anndiraaɗo e tiitoonde diine Khaliifa Sanusi II (Ajami: خليفة السنوسي), woni gardiiɗo ruuhu (khalifa). ) mo njuɓɓudi suufiyaŋkooɓe Tijanniyah to leydi Najeriya e amir (Sarki) mo wuro-dowla ɓooyɗo Kano.[2] O jeyaa ko e laamu Dabo, o woni taaniiko Muhammadu Sanusi I. O lomtii mawniiko Ado Bayero e jappeere laamu ñalnde 8 lewru juko hitaande 2014, o heɓi innde laamu Muhammadu Sanusi II. O waɗi ko ɓuri heewde e laamu makko ko e wallitde moƴƴitingol pinal e nder Fuɗnaange leydi Najeriya.[3] E hitaande 2020, guwerneer Abdullaahi Umar Gannduje woppi mo, lomtii mo ko ɓiɗɗo mawniiko biyeteeɗo Aminu Ado Bayero.[4] Ñalnde 23 lewru bowte hitaande 2024, guwerneer Abba Kabiir Yuusuf artiri mo e laamu.[5][6]

Sanusi ko neɗɗo mawɗo e nder aadaaji e diine e nder Afrik hirnaange. Ko o Khalifa mo njuɓɓudi Suufiyankoori Tijaniyyah leydi Naajeeriya e leyɗeele koɗdiiɗe ɗee, ina gasa tawa omo jogii mbaawka politik-ruuhuyankoore dow njuɓɓudi suufiyaŋkoori ɗiɗaɓiri ɓurndi mawnude, tawi ko ɓuri miliyoŋaaji 50 neɗɗo ina njokki heen.[7] O mawni ko e galle laamorɗo mawniiko, nde o woni suka o heɓi jaŋde diine e jaŋde aduna. Ko adii nde o naatata laamu, Sanusi ko ganndo lislaam, ganndo, faggudu politik, banke.[8] O laati Gomnaajo Banke mawɗo lesdi Naajeeriya diga hitaande 2009 haa 2014, o fuɗɗi kuugal bankiiji haa o dartinaama ɓaawo o waɗi tuumeede ko laarani 20 miliyaar dolaar nder ceede laamu.

Caalaje

Sanusi jibinaa ko ñalnde 31 lewru juko hitaande 1961 to Kano, e nder galle Fulɓe laamɗo, jeyaaɗo e leñol Sullubawa.[12] O mawni ko e galle mawniiko biyeteeɗo Ado Bayero, laamɗo ko ina ɓura duuɓi capanɗe joyi. Baaba makko, hono Aminu Sanusi, ko laamɗo e dipolomaat, gonnooɗo ammbasadeer to Belsik, Siin e Kanadaa, caggal ɗuum wonnoo binndoowo duumiɗo to ministeer geɗe caggal leydi. Ko kanko kadi woni Chiroma Kano e ɓiy Muhammadu Sanusi I, laamɗo 11ɓo Emiir Fulɓe Kano gila 1953 haa 1963, nde o woppi laamu ko ɓiɗɗo mawniiko biyeteeɗo Sir

Jaangirde

Sanusi heɓi jaŋde diine gila e galle mum, ɗo o janngi Qur'aana,hadiis e aadaaji Muhammadu. Ndeen o janngii duɗal leslesal St. Annes, duɗal katolik en to Kaduna, hade makko yahde to duɗal jaaɓi haaɗtirde King’s College, to Lagos tuggi 1973 haa 1977.[14] O heɓi bakkaa makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Ahmadu Bello to bannge faggudu e hitaande 1981. Caggal nde o heɓi bak makko, o waɗi hitaande e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde sukaaɓe rewɓe to Yola. Ndeen o artii to duɗal jaaɓi haaɗtirde ɗo o heɓi dipoloma makko to bannge faggudu e hitaande 1983, o jannginii to duɗal jaaɓi haaɗtirde duuɓi ɗiɗi.[15]

Sanusi caggal mum ummiima Khartoum ɗo o janngi jaŋde lislaam to duɗal jaaɓi haaɗtirde hakkunde leyɗeele Afrik. O wonti ganndo Arab, o janngi kadi Qur’aana, sariya (fiqh) e filosof (falsafa), e ko nanndi heen, o janngi golle miijooji hirnaange mawzi e laamuuji lislaam kadi o humpitiima kadi mazhaabuuji sunnitaaji nay Hanafi, Maliki , Shafi’i e Hanbali.[16]

Bankeeji

E hitaande 1985, Sanusi fuɗɗii golle mum banke nde o gollinaa e Icon Limited (banke Barings e Morgan Guaranty Trust) [17] – ko o banke njulaagu hade makko wontude hooreejo sarwisaaji kaalis e gardiiɗo biro to Kano. O yalti banke oo ko e hitaande 1991, nde o yahi Sudaan, ngam jokkude jaŋde aarabeeɓe e lislaam to duɗal jaaɓi haaɗtirde Afrik hakkunde leyɗeele to Khartoum.[18] E hitaande 1997, o arti to leydi Naajeeriya, o naati e Banke Dentuɗo ngam Afrik, o gollotoo ko e fedde toppitiinde ko fayti e njoɓdi e risk – o ummii e darnde haa o woni gardiiɗo mawɗo.[19] E hitaande 2005, Sanusi wonti tergal yiilirde e gardo kuuɓtodinɗo toppitiiɗo njuɓɓudi riis to First Bank of Nigeria – banke ɓurɗo ɓooyde e nder leydi Najeriya, kadi gooto e juɓɓule kaalis ɓurɗe mawnude e nder Afrik. E lewru Yarkomaa 2009, Sanusi wonti hooreejo gollordu, o woni gadano e nder woyla Naajeeriya ardii banke.[20]

Ñalnde 1 lewru juko hitaande 2009, Sanusi suɓaama ngam wonde guwerneer banki mawɗo leydi Naajeeriya e juuɗe hooreejo leydi ndii, hono Umaru Musa Yar'Adua;[21] cuɓagol makko ngol ko senaa leydi Naajeeriya tabitini ñalnde 3 lewru juko hitaande 2009, e nder caɗeele kaalis winndere ndee.[22] To leydi Naajeeriya, batte kiris oo ƴettii batte to bannge faggudu e bankeeji, tawi ko luumo bursiiji ɗii njippii fotde 70%.[23] Ko e nder ndee ɗoo kiris Sanusi ardii banke mawɗo oo e hisnude bankeeji toowɗi ɗi ko ina tolnoo e ₦600 miliyaar kaalis laamu, e riiwtude e kasoo mawɓe gollordu nduu, ɓe njuɓɓinaani njoɓdi soodooɓe – e jokkondirde e bankeeji tawaaɗi ina mbaɗa bonanndeeji kaalis.[24] Sanusi hollitii ŋakkeende kaalis e nder luumooji kapitaal ko "waasde janngude kaalis" to bannge jom jawɗeele en Naajeeriya.[25] O nastini kadi laawol cemmbiɗinki ngol usti limngal bankiiji lesdi Naajeeriya rewrude e hawtuki e soodugo, ngam waɗuki ɗi semmbiɗinki e ɓesdugo limngal limgal limgal limgal limngal. O ardii kadi golle ngam ɓeydude tolno njulaagu e nder njuɓɓudi e ballal gollorɗe tokoose e hakkundeeje.[26]

Laamu Sanusi fuɗɗii ko waylude bankeeji keewɗi, ina wiyee "Tsunami Sanusi".[27] Reformeeji zi mahiraa ko e dow kuule nay : vamtaade njuvvudi bankeeji, tabitinde darnde kaalis, wallitde vursugol sekteer kaalis celluzo e tabitinde sekteer kaalis ina wallita e faggudu goonga.[28] Sanusi ƴetti politik mo alaa kaalis – ɗo njulaagu kaalis waɗataa e kaalis e mbaadi kaalis walla kaalis, kono ko e jokkondire kabaruuji dijital (ko heewi ko jokkondire kaalis elektoronik) hakkunde njulaagu nguu;[29] o naatini kadi e wallitde sosde bankeeji lislaam e nder leydi Najeriya, ko ɗum huunde nde fedde Kerecee’en leydi Naajeeriya ñiŋi.[30] O luurdi kadi e Asaambele ngenndi, sabu bidsee mum 25% e ngalu laamu nguu fof;[31][32] o salii kadi ɗaɓɓaande Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam ustude njoɓdi kaalis.[33] O wasiyii kadi laamu nguu e ittugol ballal petroŋ, ngal o wiyi ina addana en pinal toowngal e ŋakkeende faggudu[34] – ittugol ballal ngal ina yiɗaa, ɗum addani mo dillere Occupy Nigeria, nde noddi mo yo o woppu laamu .[35]

Reformeeji makko keɓii ñiŋooje e teskuyaaji e nder gollordu nduu. Magazine Banker anndini mo no Guwerneer Banke mawɗo hitaande 2010, ngam peeje makko e ardaade kampaañ radikal ngam haɓaade njulaagu e nder sekteer oo – ko adii fof e nder sifaa mum e nder caɗeele kaalis.[36] Sanusi ina anndaa no feewi ngam paaspooruuji bankeeji ɗi njuumri mum en ɓuri laaɓtude e darnde makko e pinal njuɓɓudi risk e nder bankeeji leydi Najeriya. Sanusi haaliino e kewuuji keewɗi hakkunde leyɗeele ina jeyaa heen batu faggudu winndereyankeewu 2013.[37][38] E lewru Duujal 2013, Sanusi e nder ɓataake mo o winndi e hooreejo leydi Goodluck Jonathan, hollitii wonde fedde toppitiinde petroŋ leydi Najeriya (NNPC) waawaano yoɓde 48,9 miliyaar dolaar (hedde 100 miliyaar ugiyya) kaalis laamu nguu e banke mawɗo oo[39][40] – NNPC ina jogii daartol... ƴaañgal kaalis e ƴeewtaade golle petroŋ bonɗe e nder leydi Najeriya. E lewru feebariyee 2014,[41] caggal wiɗtooji keewɗi e nder renndo e ƴellitde kulhuli e dow fenaande NNPC nde 20 miliyaar dolaar Amerik, Sanusi dartinaama e golle guwerneer Banke mawɗo leydi Naajeeriya e juuɗe hooreejo leydi Goodluck Jonathan.[42][43] E lewru abriil 2014, o dañii ñaawoore laamu fedde ndee, caggal nde o nanngaa, paaspoor makko hakkunde leyɗeele ƴetti ɗum e juuɗe sarwiis kisal leydi ndii.[44]

Hakkunde laamu

Ñalnde 6 lewru juko hitaande 2014, Emir Ado Bayero laaminooɗo Emir Kano ko ina ɓura duuɓi capanɗe joy maayi, caɗeele lomtinande ina njokki e nder galle laamɗo oo. Ñalnde 8 Korse 2014, Sanusi taaniiko Emir gonnooɗo Muhammadu Sanusi I; e jogiiɗo tiitoonde aada Dan Majen Kano (Ɓiɗɗo Emiir-Maje)[45] yalti ko e Emiir Kano keso.[46] Naatgol makko addani seppooji mawɗi ummoraade e wallitooɓe Sanusi Ado Bayero mo Chiroman Kano (Laamɗo) e ɓiy maayɗo Emir Ado Bayero, [47] e tuume wonde guwerneer Rabiu Kwankwaso ina naatna e golle laamɗo ]

Laamu gadano

Emiir Sanusi to Durbaar Hitaande 2017

Ñalnde 8 suwee 2014, Sanusi suɓaama ngam lomtaade mawniiko biyeteeɗo Ado Bayero e laamɗo Kano. Laamu makko ina luulndii, won heen ina cikki ko ɗum huunde nde politik waɗi ngam daɗndude ñaawoore fenaande gila e laamu makko to banke mawɗo.[50] Heewɓe ina ɗaminii ɓiy Bayero lomtotoo mo, ɓe cemmbini toɗɗagol Sanusi.[51] O laamiima Sarki Muhammadu Sunusi II (e ɗemngal Engele Sanusi) ñalnde 9 suwee 2014, laamɗo capanɗe joyi e jeeɗiɗi wuro ɓooyngo Kano ; e nder njuɓɓudi laamu, laamɗo aadaaji lislaam nayaɓo ɓurɗo teeŋtude e nder leydi Najeriya caggal Sultan Sokoto, Shehu Borno e Emir Gwandu.[52]

Ƴeew tiitoonde

Sanusi ko adii Durbar e lewru suwee 2016

E lewru noowammbar 2014, caggal nde Sanusi wiyi almuɓɓe mum yo kaɓto Boko Haram, juulirde mawnde Kano yani, ko ina tolnoo e 150 neɗɗo maayi heen.[53] E lewru Duujal 2014, hooreejo Boko Haram, hono Abubakar Shekau, tuumi Sanusi wonde o woppii lislaam, o hulɓini nguurndam makko.[54] Sanusi jaabii wonde omo "kisal e Allah", o nanndini haalaaji Shekau ɗi o haali ɗii (siftorde suufiyaŋkooɓe ko ɓe ngoongɗinaani) e haalaaji waajotooɗo lislaam biyeteeɗo Maitatsine.[55]

E nder laamu Sanusi duuɓi jeegom, Emir oo artiri hoore mum no feewi e nder jokkere enɗam hakkunde aadaaji e jamaanu. Ƴellitaare mawnde, ko wayi no winndude sariya keso jowitiiɗo e ɓesngu juulɓe,[56][57] mahngo defterdu defterdu 40 000 e ƴellitgol ɗemɗe ngenndiije e nder galle laamorɗo teeminannde 15ɓiire waɗii;[58] e juulde Durbar ndee ƴellitaama e nder winndere ndee kala.[59] ] Turism to nokkuuji ndonaandi ko wayi no tufnde Dala ɓooynde e Gidan Makama ɓeydii, Sanusi hirjini ɗum.[60] Emir oo kadi waɗii darnde e hesɗitinde geɗe pinal wuro ngoo ɓooyngo haa arti noon e koltu ɗo o ƴaañii ngam umminde ɓulli moribund ɗi teeminannde 14ɓiire to Kofar Mata – e rewrude e style makko e drapery makko o holliri karallaagal mawngal wuro ngoo. 61][62]

Sanusi kadi haali ko faati e politik laamu, o woppi aadaaji laamɗo.[63] O ñiŋi laamu nguu e ko ɓuri teeŋtude.[64] E hitaande 2017, diiso emiraaji ɗii ina woni e wiɗteede ngam ŋakkeende kaalis.[65][66] Heewɓe njiyri ɗum ko no ñaawoore e haalaaji ɗi o haali e laamu leydi ndii.[67] Wiɗto ngoo noddaama caggal ɗuum e nder suudu sarɗiiji leydi ndii caggal nde fedde laamuyankoore ndee naati heen.[68] E hitaande 2019, Guwerneer Abdullaahi Umar Gannduje siifondiri e sariya sosde emiraaji kesi nay ; Bichi, Rano, Gaya e Karaye.[69] Ndee ɗoo feere nde meeɗaa waɗde, yi’i feccere domen aadaaji Sanusi hono Emir.[70] E wiyde sariya oo, e nder nokkuuji 44 laamu nokkuuji e nder diiwaan hee, Sanusi hono Emir Kano maa ardo nokkuuji laamu nokkuuji 10 tan;[71] heddiiɓe ɓee ina njuɓɓinee e nder emiraaji kesi ɗii.[72] E lewru mars 2020, suudu sarɗiiji leydi ndii fuɗɗii wiɗto keso feewde e The Emir ngam bonnude "golle aadaaji",[73] ɗum ko caggal nde ñaawirde toownde ƴetti kuulal ngam haɗde wiɗto njulaagu nguu e dow Sanusi.[74]

Ittugol laamu

Ñalnde 9 lewru mars 2020, Sanusi woppi laamu e juuɗe guwerneer Abdullaahi gannduje.[75] Sanusi wonnoo ko e galle mum keeriiɗo to Gidan Rumfa nde o anndi ittugol makko, nde o woni e heɗaade ardiiɓe laamu nguu ngam rokkude mo ɓataake deposition, fedde polis, militeer en,[76] e gollotooɓe e kisal njani e galle laamorɗo oo.[77] Sanusi caggal mum jaɓi woppude laamu makko ko golle diine, o wiyi wallidiiɓe makko yo ngoppu deeƴre, nde woppa ƴiiƴam.[78] O wiyi kadi yo ɓe bayyin bay'ah e lomto makko Aminu Ado Bayero, o wiyi "ko huunde mawnde addani en laamaade e joofnude no Khaliifa nii", e nder tuugnaade e mawniiko Muhammadu Sanusi I, mo kadi woppitaa, riiwaa e hitaande 1963.[79]

Duuɓi e nder eggol

Sanusi anndinaama ɓaawo man dow eggol maako diga Kano haa lesdi Nasarawa.[80] E fuɗɗoode yiɗde golloraade eggugol makko to Lagos e ɓesngu makko,[81] ɗaɓɓaande makko jaɓaaka, caggal ɗuum o yaltinaama e nder galle laamorɗo e les njiimaandi mawndi, o naati e nokku ɗo konu nguu woni ɗoo.[82] Awokaaji makko caggal ɗuum kollitii wonde ina njogori luulndaade eggugol makko e nder ñaawirdu.[83] Ndeen Sanusi nawtaama e laana ndiwoowa haa Abuja, e laawol feewde Loko to Nasarawa. Ñalnde 10 marse, o ummiima Loko e helikopteer polis, o fayi Awe, nokku laamu nokkuyankeewo to woɗɗi e nder diiwaan hee.[86] Ñalnde 13 mars, Ñaawirde Toownde Fedde nde to Abuja yamiri yo Sanusi yoɓe,[87] caggal ɗuum o ummii Awe wondude e guwerneer Nasir El Rufai,[88] caggal nde o ardii juulde aljumaa e regalia timmuɗo haa Lagos.[89]

Sanusi hollitii o luulndaaki limgol makko e laamu, o anniyii jokkude e golle makko no ɓiyleydi keeriindi nii.[90] O saliima waawde naatde e politik,[91] o woni ko e tiiɗnaade e binndol e golle jaŋde. Ko o ganndo njillu to duɗal jaaɓi haaɗtirde Oxford’s African Studies Centre, ɗo o jogori yaltinde deftere ko fayti e darnde makko e nder banke mawɗo e nder caɗeele kaalis winndere ndee.[92][93] O ɗon mari haaje winndugo dow sariyaaji juulɓe e kuuɗe pinal haa woyla Naajeeriya.[94] E lewru suwee 2021, Sanusi yaltinii binndanɗe mum tuggi 1999 haa 2005.[95] Ñalnde 10 lewru bowte hitaande 2021, Sanusi toɗɗaama hooreejo (khalifa) e nder fedde Suufiyankoore Tijaniyyah to leydi Najeriya, darnde teeŋtunde nde mawniiko joginoo, jogiinde mbaawka diine mawka e nder Afrik hirnaange.[96] O woni ko e janngude PhD e sariya lislaam to duɗal jaaɓi haaɗtirde London.[97]

Laamu ɗiɗaɓuru

Ñalnde 23 lewru bowte hitaande 2024, guwerneer diiwaan Kano, hono Abba Kabir Yusuf artiri Sanusi e laamu emir Kano. Sanusi woppitaama e laamu duuɓi nay ko adii ɗuum.[98]

Sariya keso oo lomtii sariya diisnondiral Emiraaji leydi Kano, 2019, e fusde diisnondiral emiraaji joy ɗi gonnooɗo guwerneer Abdullahi Umar Ganduje sosi ɗii, ɗi peccii Emiraaji Kano, ɗi ngaddi Sanusi.

Yiyngooji

Sanusi ina waɗi e nder duuɓi ko o ganndo renndo binndol e dow toɓɓe gila e Lislaam haa e faggudu politik. O yeewtidii e o winndii binndanɗe keewɗe kollitooje miijooji makko e:[99]

Lislaam

Binndanɗe mawɗe: Lislaam e nder leydi Nijeer e Lislaam e nder Afrik

Darnde Sanusi ina jogii tiitooɗe ɗiɗi : Lislaam ina jokkondiri e nuunɗal, fotaani wonde kuutorgal ngam yiɗde hoore mum, e tooñanngeeji bonɗi ɗi fundamentalist en Wahhabist en mbaɗata e jamirooje suufiyaŋkooɓe ina kaɓa e nafooje juulɓe goonga.[100] O winndii ko fayti e darnde rewɓe e nder renndo e nder deftere makko, Sharia e Naamnal Debbo.[101] Kadi o siftinii miijooji makko e ɓe ngonaa juulɓe.[102] Sanusi ƴettii darnde mawnde wonde zakat ko kuutorgal ngam renndinde ngalu, o wiyi ina yiɗi rokkude laamu darnde renndinde.[103]

Sanusi kadi ina ɗaɓɓi peewnugol ɓesngu ngam safrude almajiranci.[104] O noddii yo dewgal sukaaɓe ndartine, doole rewɓe, kuutoragol juulirɗe ngam jaŋde.[105][106] O wiyi wonde dewgal ina ɓeyda baasal e nder diiwaan hee, ina wallita e peewnugol yimɓe.[107][108] O daranii kadi miijooji makko e Lislaam e nder Afrik[109] – o salii kadi batte yaajɗe e nguurndam diine duundeeji ɗii, "Wahabism e Salafism ina njogii won e muñal ko nanndi e pelle ko wayi no Boko Haram. Lislaam e nder Afrik ina jogii duɗe mum." miijo, laamuuji mum ɓooyɗi e daartol mum Kadi en ngalaa haaju e Arabi Sawdit e Iraan ngam faamninde en Lislaam.”[110]

Dina

Winndannde mawnde: Pinal leydi Nijeer

Sanusi noddi ummital pinal nder woyla Naajeeriya.[111] E nder golle makko o siftinii miijooji makko ko faati e njiimaandi pinal Hausa–Fulani,[99] kadi ko o balloowo ngootaagu leydi Najeriya e nder keewal. Sanusi ɗon ƴama postcolonialism e jogaago ɗemngal Engele bana ɗemngal laawɗungal o wi'i "To a hoosi Kano, nder duuɓi 600-700 ɗemngal laawɗungal woni Arab. En mari kolonial Biritaniya duuɓi 60, nden hande ɗemngal laawɗungal haa lesdi Naajeeriya woni Engele. Arab walaa." ɗemngal laawɗungal".[112]

O haali kadi ko fayti e haaju wuurtinde njulaagu hakkunde Sahara o wiyi wonde "Sahel wonnoo ko nokku mawɗo e njulaagu winndere; ko ɗoon woni nokku njulaagu ummoraade Asii feewde Atlantik e feewde Orop. Wurooji Sahel – Timbuktu, Gao, Kano, Agadez – ko gure ɓurɗe alɗude e Afrik ko adii laana ndiwoowa, ko adii koloñaal Leyɗeele keewɗe e nder Sahel ina njeyaa e siwil lislaam aarabeeɓe mawɗo – ɗemngal jokkondiral ngal ko ɗemngal Arab.”[113]

Politik

Sanusi ina sikki wonde waylooji doosɗe leydi ina poti waɗeede ngam haɓaade ŋakkeende laamu e nder leydi Najeriya.[114] O ummini ƴamɗe dow ko laarani hukuumaaji lesdi Naajeeriya ɗuuɗɗum, nden o salii heɓugo hukuumaaji pamari ɗin, 36 lesdi bee guwerneeruuji e depiteeji, e ujunnaaje wallidiiɓe laamu. O noddi kadi ngam ƴeewtaade golle laamu leydi Naajeeriya, o siftinii wonde njuɓɓudi ndii ina ŋakki, ina ɓuuɓna.[115] Gila hitaande 2013, Sanusi salii tawtoreede siyaasaaji leydi Najeriya e ɗaɓɓude laamu suɓaade, o wiyi e nder yewtere BBC HARDTalk "Mi waawataa wuurdude e politik leydi Naajeeriya".[116] O wi'i dow ko laarani batte bonɗe ɗe siyaasaaku mo walaa kuuɗe waɗata dow rento "fotde men enen juulɓe woni jannguki e miijooji Muhammadu ngam hisnugo rento e kulhuli mawɗi ɗi ɗon mari haaje".[117]

Sigga

Winndannde mawnde: Faggudu leydi Nijeer

Sanusi ina yiɗi waylude faggudu luggiɗndu e "politik faggudu ɓurɗo naatde e njuɓɓudi" ngam huutoreede e nder leydi Najeriya.[118] O noddii kadi yo faggudu nduu feewnu e petroŋ, o ñiŋii kadi faggudu nduu, sibu ina sosa « faggudu fenaande » tawa ina jogii batte keewɗe e faggudu goonga nduu. O wallitii kadi huutoraade bankeeji laamu e kaalis ƴellitaare ngam wallitde ƴellitaare gollorɗe. Wonande jeyi bankeeji o woni ko e miijaade wonde "Joom en e njuɓɓudi bankeeji, alɗuɓe ñamlooɓe e kiliyaneeɓe mum en e nder njuɓɓudi politik ko gooto e yimɓe reennooɓe nafoore mum en, e ƴattaade les koyɗe mum en nafoore miskineeɓe e." ko aldaa e ñaawoore".[119]

E dow naatgol makko e bankeeji lislaam e nder leydi Naajeeriya, o hollitii miijo makko wonde kaalis lislaam ko alternatiif cemmbinɗo;[120] o wiyi "bankeeji lislaam, so ɗi kuutoraama no moƴƴi, ina mbaawi wallitde yimɓe heewɓe wonde koye mum en to bannge faggudu", o teskiima kadi e ko yawti daraniiɓe bankeeji ɗi ngalaa riibaaji ina njeyaa heen Aristote, Aadama Smith, e Alfred Marshall.[121]

Ko fenaande

Winndannde mawnde: Njulaagu e nder leydi Nijeer

Ko o guwerneer banke mawɗo, o ardii kampaañ radikal ngam haɓaade fenaande, o woppi Cecilia Ibru e ardiiɓe bankeeji woɗɓe doole, ɓe njuɓɓiniino depasuuji soodooɓe, e (e nder haala bankeeji ɗiɗi mawɗi) o sokaa.[122] E wiyde Sanusi, alaa ko waawi so wonaa ƴattaade nafooje doole, jokkondirɗe, huutortooɓe njuɓɓudi kaalis. Sanusi haaliino ko fayti e ballal petroŋ – o siftinii tolno toowngo e ŋakkeende ballal e njulaagu e nokkuuji peewnugol (ina addana ɗum ustude ɓeydagol faggudu), e ko laamu nguu ñamlata kaalis ngam wallitde ballal ngal – ina yoɓa yontaaji garooji ɗii noon Naajeeriya'en jooni ina mbaawi nyaamde ko ɓuri heewde e petroŋ.[123]

Kuɗe

Golle Sanusi keertiiɗe, neɗɗankaagal e hakkilantaagal ina njeyaa heen:[130]

PhD, sariya lislaam, duɗal jaaɓi haaɗtirde Londres[97]

Jiiloowo janngirde, Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Oxford, Duɗal janngirɗe Afrik, Duɗal Oxford janngirɗe aduna e nokkuuji[131]

Fedde Ngenndiije Dentuɗe[132] Daraniiɗo Paandaale Ɓamtaare Duumotoonde[133]

Hooreejo Babban Gona, eɓɓoore ndema keeriiɗo wallitoore remooɓe ladde[134]

Hooreejo Black Rhino, fedde toppitiinde ko fayti e njuɓɓudi Afrik worgo Saharaa, fedde wiyeteende Blackstone[135]

Hooreejo Yiilirde Wagginoore 1 Miliyoŋ Jannginooɓe, fedde jaŋde nde wonaa laamuyankoore[136][137]

Direkteer keeriiɗo mo wonaa golloowo, MTN Group[138]

Cukko hooreejo fedde ƴellitgol njulaagu Kaduna[139].

Kanselor duɗal jaaɓi haaɗtirde leydi Kaduna[140]

Njilluuji caggal leydi

Sanusi haaliino e kewuuji keewɗi hakkunde leyɗeele,[38][141] ina jeyaa heen batu faggudu winndereyankeewu 2013.[37] Ko o Emir Kano, o yahri ko heewi haa arti noon e wonde e nder delegaasiyoŋ Fedde Ngenndiije Dentuɗe to nokku aawdi Svalbard.[142] E lewru ut 2023, e nder kiris caggal kuudetaa to Niiseer, o yahiino Niamey ngam haɓaade puccist en, teeŋti noon e hawrude e Abdourahamane Tchiani. O wiyi caggal mum o yahi toon ko e mbaadi keeriindi.[143]

Tiitooɗe, styles, e teddungal

Tiitooɗe e styles

2012 [45] – 2014: [144] Dan Majen Kano[145]

8 lewru juko 2014[146]– 9 mars 2020:[147] Laamɗo makko Amir Kano[148]

2021–hannde: Kaliifa Tijaaniya

Teddungal

Gardiiɗo Ordo Nijeer
E hitaande 2010, The Banker anndini mo wonde guwerneer Banke mawɗo hitaande 2010 (e nder winndere ndee kala) e guwerneer Banke mawɗo hitaande 2010 wonande Afrik.[149]
E hitaande 2011, jaaynde Time limtii mo e nder 100 yimɓe ɓurɓe waawde e hitaande 2011.[150]
E hitaande 2013, Sanusi teddinaama e njeenaari tataɓiri winndereyankoori kaalis lislaam (GIFA) to Dubaï ngam wallitde e ƴellitde bankeeji lislaam e kaalis e nder laamu makko e nder laamu makko e nder laamu banke mawɗo leydi Najeriya.[151]
E hitaande 2015, Sanusi heɓi njeenaari Ardorde Adunaare e nder Kaalis Lislaam, hono njeenaari joyaɓiri GIFA, caggal Tun Abdullaah Badawi (2011), Sultan Nazrin Shah (2012), Shaukat Aziz (2013) e Nursultan Nazarbayev (2014).[15]
E hitaande 2018, Sanusi heɓi doktoraa tedduɗo to duɗal jaaɓi haaɗtirde Niil to leydi Najeriya.[152]
E hitaande 2019, Sanusi heɓi doktoraa tedduɗo to duɗal jaaɓi haaɗtirde SOAS to Londres.[153][154]
Larula
Sanusi ina jogii rewɓe nayo e sukaaɓe sappo e tato, worɓe njoyo e rewɓe njeenayo.[155]

Iwdi

Maamiraaɓe sanusi lamido sanusi

Iwdi baaba

Sanusi woni laamɗo Dabo gadano wontude emir e nder teeminanɗe ɗiɗi laamu galle oo tawa baaba mum laamiima. Patriline makko ko leñol ngol o jippii baaba haa ɓiɗɗo.

Iwdi patrilineal woni ko woni caggal tergal e nder galleeji laamɓe, nde tawnoo ina waawi rewrude e yontaaji, ɗum firti ko Sanusi ko tergal e nder laamu Dabo.

Suudu laamɗo Kano

Iwdi ndii ina rewi e Ibraahiima Dabo

Ibraahiima Dabo dan Mahmudu (laamiima hitaande 1819-1846)
Usmaan I Maje Ringim dan Dabo (laamii 1846-1855)
Abdullaahi Maje Karofi dan Dabo (laamii 1855 haa 1883)
Muhammadu Bello dan Dabo (laamiima hitaande 1883–1893)
Muhammadu Tukur dan Bello (laamiima hitaande 1893–1894)
Aliyu babba dan maje karofi (laamiima hitaande 1894-1903)
Muhammad Abbass Dan Maje Karofi (laamiima hitaande 1903-1919)
Usmaan II e Maje Karofi (laamiima hitaande 1919-1926)
Abdullaahi Bayero Dan Abbaas (laamiima 1926 haa 1953)
Muhammadu Sanusi I Dan Bayero (laamiima hitaande 1954-1963)
Muhammadu Inuwa Dan Abbaas (laamiima hitaande 1963 - o golliima lebbi 3 tan)
Ado Bayero Dan Abdu Bayero (laamiima 1963–2014)
Muhammadu Sanusi II e Amiinu Sanusi (laamiima 2014–2020)
Aminu Ado Bayero (2020-2024)
Muhammadu Sanusi II dan Aminu Sanusi (2024-)

Binndi

Ngam Moƴƴere Leñol - limngal miijo Muhammadu Sanusi II dow laawol ɓurngol wooɗugo ngam Naajeeriya[95] Muhammadu Sanusi II winndii binndanɗe keewɗe ko fayti e geɗe renndo (ɓesngu e rewɓe), geɗe politik (globalisation), geɗe sariya (sarɗi lislaam e doosɗe leydi), toɓɓe daartol (fulɓe e daartol), e pecce keewɗe ko faati e faggudu politik. [156]