Timi Abibu Lagunju
| Jinsu | gorko  |
|---|---|
| Ɓii-leydiyankaaku | Naajeeriya |
| Innde | Timi |
| Diina | Diina Lislaama |
Ọba Timi Abibu Sangólámi (Ọ)Lágúnjú (hedde 1817 - 1900) ko laamɗo Yuruba wuro Ede, kadi ko gardiiɗo e teeminannde 19ɓiire. Ko kanko woni Timi juulɗo gadano mo Ede yaltini, o jeyaa kadi ko e yontaaji juulɓe yorubaaji gadani jogiiɗi golle politik toowɗe e jamaanu ko adii koloñaal, ɓe kuutoriima darnde maɓɓe ngam ɓeydude mawnugol wuro makko, Ede e diine makko, lislaam . Ndeke, Abibu Lagunju woni Oba juulɗo ɗiɗaɓo e nder leydi Yorubaal nde tawnoo o woniino e jappeere laamu ko ina wona duuɓi ɗiɗi nde, e lewru noowammbar 1857, misioneer Baptist Ameriknaajo, hono Reverend W.H. Clarke, yilliima Ede.
Oba juulɗo arandeejo haa leydi Yorubaland laati laamiiɗo mawɗo e Mohammedan (juulɗo) bi'eteeɗo laamiiɗo Ali mo Ado-Ekiti. O waɗtaa e jappeere laamu e wiyee Ewi Ali Atewogboye caggal maayde Ewi Aroloye e hitaande 1836.[1]
Aadaaji ina mbiya wonde laamɗo Ali ina salii eɓɓooji almudɓe e mawɓe ngam woppude Lislaam hade mum jooɗaade e jappeere laamu. O tiiɗnii ko e jogaade Lislaam e ƴettude jappeere laamu. Ewi Ali Atewogboye ardii yimɓe Ado-Ekiti ngarti e nokku mum gadano caggal nde o jooɗii won e sahaaji to Oke Ako sabu njiimaandi konu Benin e Jihaad Fulɓe. Ewi Ali Atewogboye wonii Ewi Ado-Ekiti gadano, gooto tan, gila teeminannde 19ɓiire, jaɓɓuɗo Lislaam.
Timi Abibu Lagunju mo Ede jooɗiima e hitaande 1855 e Oba. Ndee ɗoo darnde ina tiiɗtinaa e ko juulɓe Yoruba woɗɓe cemmbinɗi peewni Obaaji juulɓe e yontaaji garooji : Lamuye mo Iwo e hitaande 1860, Momodu Latoosa mo Ibadan e hitaande 1871, Iyanda Oloko mo Epe e hitaande 1875, Aseyin « Noo » (Nuruddin) e hitaande 1895, Alaafin Lawani Agogoja mo New Oyo e hitaande 1905 e Awujale Adeona Fusigboye mo Ijebu-Ode e hitaande 1906. Lagunju ko goonga ko doole limtooje e nder daartol lislaam to Ede.[2]