Uşak Grand Mosque
| Golle imaaɗe | 15. century  |
|---|---|
| Has use | Juulirde |
| Lesdinkeejum | Uşak Ulu Camii |
| Diina | Diina Lislaama |
| Lesdi | Türkiye |
| Nder laamoore | Uşak ili |
| Annditirɗum | Ege bölgesi |
| Jonde kwa'odineto | 38°40′47″N 29°24′17″E |
| Architectural style | Ottoman architecture |
| State of conservation | preserved |
Juulirde mawnde Uşak ( e ɗemngal Turki: Uşak Ulu Camii ) ko juulirde taariinde e nder wuro Uşak, e nder diiwaan Uşak, leydi Turki.
Juulirde mawnde ndee woni ko e hakkunde wuro Uşak.[1][2]
Tariya
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]
Hay so tawii hitaande nde mahiraa ndee anndaaka, sifaaji mahdi ndii ina kollita wonde nde mahiraa ko e jamaanu Germiyanid en. Binndi e kaligrafi thuluth e binndol aarabeeɓe gonɗi dow damal juulirde ina jokkondiri e ɓuuɓri, ɗum noon alaa ko jokkondiri e juulirde. E fawaade e binndol Yakup II mo Germiyan (laamɗo 1402–1429) mahii ɓuuɓol ngol, addi ndiyam ko e hitaande 822 hijriya (1419). Ina sikkaa binndol ngol ummiima e golle moƴƴitingol.[1][2]
Mahdi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]
Juulirde ndee waɗii waylo-waylo mawngo e nder teeminannde 19ɓiire. Nde fawnaa ko e mbaadi mahdi laamɗo Ottomaan, narteks ɓeydaa heen. Juulirde nde mahiraa ko e ashlar. Yanaande ina woni fuɗnaange juulirde ndee. Ladde ndee, nde woni ko e les njiimaandi laawol ngol, ko kaaƴe ndarnaa. Narthex ina waɗi dame tati, e dow mum ko dome joy dow ŋoral oktagonal ina wallita e coloŋaaji kaaƴe tiiɗɗe ina njogii arches toɓɓere. E jamaanu caggal ɗuum, koɗorɗe gilaasi mbaɗaama yeeso koloñaal en ngam ɗe keddoo caggal.[1][2]
Suudu juulirde nduu ina waɗi njuuteendi 18,50 m × 22 m (60,7 ft × 72,2 ft). Dome mawɗo oo ina waɗi njaajeendi 10 m (33 ft), e banngeeji ɗiɗi ɗii fof ko domeeji tati tokoosi. Mihrab mo kaaƴe cewɗe ɗee majjii no feewi asli mum caggal nde fawnaa e mbaadi mahdi laamu Ottoman. Won e geɗe minbar asliijo oo, ndartinaama e keso oo.[1][2]
Hay so tawii ko mahdi keeriindi, juulirde mawnde Uşak ina jogii nanndorɗe keewɗe e peeje mahdi e juulirde ɓooynde, Edirne, juulirde mawnde Sofia e juulirde Dzhumaya to Plovdiv. Minaret silindrik oo ina ummoo e dow ŋoral, toowngal no mahol juulirde nii, ina waɗi galle gooto.[1][2]
Juulirde ndee uddaama ngam dewal ngam moƴƴinde ɗum fotde lebbi sappo e lewru ut 2015.[2]
Ƴeew kadi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Doggol juulirɗe mawɗe leydi Turki
Tuugnorgal