White Mosque
| Lesdi | Bosniya  |
|---|---|
| Nder laamoore | Stari Grad, Vratnik |
| Jonde kwa'odineto | 43°51′40″N 18°26′26″E |
| Heritage designation | National Monuments of Bosnia and Herzegovina |
| Street address | Džanin sokak bb, Vratnik, 71000 Sarajevo |
Juulirde daneeje (aarabeere: المسجد الأبيض, e ɗemngal romaan: al-masjid al-abyad; e ibraniyankeewal: המסגד הלבן, e ɗemngal romaan: HaMisgad HaLavan) ko juulirde jamaanu Umayya en tawaande to Ramle, Israayiil.[3] Ko minare mum tan woni haa jooni ina darii. E wiyde aadaaji lislaam nokku oo, taƴre fuɗnaange-rewo juulirde ndee ina waɗi nokku ɗo annabi lislaam gooto, hono Salih woni ɗoo.[4]
Minaare ndee ina anndiraa kadi Tower martyrs.[5][6] Aadaaji lislaam ummoriiɗi e hitaande 1467 ina mbiya wonde capanɗe jeegom sehilaaɓe annabi lislaam Muhammadu ina mbaraa e juulirde nde, ɗum noon ina jeyaa e ko addani aadaaji kerecee en hirnaange majjere[2] gila e teeminannde 16ɓiire wonde juulirde daneere ndee ko e fuɗɗoode mum woni eklesiya mo capanɗe jeegom martiriiji Sebaste .[7][8]
Tariya
Faandaare adannde
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Ko guwerneer Umayya (e kaliifa garoowo) Sulaymaan ibn Abd al-Malik fuɗɗii mahngo juulirde daneere ndee e hitaande 715–717 caggal iisa,[9] kono ko lomto makko Umar II timmini ɗum e hitaande 720.[2] Juulirde ndee e hoore mum ko kaaƴe marbere, ladde mum ko kaaƴe nokkuuje goɗɗe.[10] Ko ina wona teeminanɗe ɗiɗi e feccere caggal ɗuum, Al-Maqdisi (hedde 945/946–991) siforii ɗum nii :
« Juulirde mawnde al-Ramla ina woni e luumo, ina ɓuri juulirde Damas (juulirde Umayya) ŋarɗude e teddude. Nde wiyetee ko al-Abyad jumaa daneejo. E nder lislaam fof alaa mihrab (niche duwaawu) ɓurɗo laaɓtude e ɗoo, kadi minbar mum ɓuri laaɓtude yiyeede caggal mo Yerusalaam; kadi ina jogii minare belnde, nde kaliifa biyeteeɗo Hisham ibn Abdul-Malik mahi. Mi nanii kaaw am ina haala wonde nde oo kaliifa ina jogori mahde minaret, o haalaama wonde Kerecee’en ina njogii koloñaaluuji marbere, e oon sahaa ina njillondiri e les sanngara, ɗi ɓe peewni ngam Eklesiya Baliʾah (Abu Gosh). Ndeen kaliifa Hisham humpitiima Kerecee’en wonde maa ɓe kollite mo ɗo ɗeen colli ngoni, walla o ruttina juulirde maɓɓe to Lydda (Eklesiya Saint George), o huutoroo juulirde makko ngam mahde juulirde makko. Nii woni Kerecee’en kollitii ɗo ɓe mberli koloñaal maɓɓe. Ɗi tiiɗi no feewi, e juutde, e belɗi. Feccere (walla mahdi mawndi) juulirde ndee ina waɗi marbere, e suudu nduu ina waɗi kaaƴe goɗɗe, fof ina njuɓɓinaa e hakkille. Dame suudu mawndu nduu ko leɗɗe sippir e sedere, ɗe njuumri e nder mum en, ina mbeli no feewi.”[11]
Ko feewti e mahngooji
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Juulirde Daneere ummoraade fuɗnaange, fuɗɗoode teeminannde 20ɓiire
Yerɓo leydi e lewru Yarkomaa 1034 yani e juulirde ndee, "acci nde e nder ɓuuɓri", yantude e tataɓal wuro ngoo. E hitaande 1047, Nasir Khusraw hollitii wonde jumaa oo mahiraama.[2]
Caggal mahngo adanngo, Saladiin yamiri e hitaande 1190 gooto e mahooɓe mum mawɓe, hono Ilyas Ibn ʿAbd Allah, yo ƴeewto ko sikkaa ko daawal ɗiɗaɓal mahngo juulirde ndee. Ilyas mahii bannge hirnaange juulirde ndee e mahol gonngol bannge hirnaange ngol, wondude e suudu wudu hakkundeeru nduu.[dubious – discuss][1]
Daawe tataɓere, e hitaande 1267–1268, fuɗɗii ko caggal nde Laamu Kerecee’en Urusaliima yani. E dow yamiroore sultan Mamluk al-Zahir Baibars, juulirde ndee artiraama, waylaama, ɓeydaa heen minaret, dome, minbar keso e nokku juulirde, portico fuɗnaange minaret oo, e cuuɗi ɗiɗi yaasi keeri ɗii.[4] [2][1] Caggal ɗuum, sultan Mamluk al-Nasir Muhammadu feewnitii minaret oo caggal yerɓo leydi e lewru Oktoobar 1318.[1] Mamluk en kadi njamiri golle moƴƴitingol e hitaande 1408.[12]
Ko sakkitii ko moƴƴitingol juulirde ɓaleere Ramle waɗi ko hakkunde 1844-1918. Gila ndeen, juulirde ndee ɓuri bonde, so wonaa minare mum.[13]
Mahdi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Outline e saal duwaawu
Juulirde Daneere ndee ko njuuteendi, 93 e 84 meeter (305 ft × 276 ft), ina fawii e toɓɓe kardinal.[12] Ladde mawnde, udditiinde, ina taaroo e mahdiiji e mahe.[12]
Suudu juulirde nduu njaajeendi mum ko meeteruuji 12 (39 ft) ina darii e saraaji mahol ngol, ina waɗi uddirɗe sappo e ɗiɗi to bannge worgo haa e nder ladde ndee.[12] Ceiling maggal ina waɗi cross-vaults ballitooɗi e rowrowre hakkundeere pillars.[12] Ceiling e feccere hirnaange suudu juulirde ko ɓeydooje e teeminannde 12ɓiire ɗe Saladiin waɗi, kanko ne waɗi mihrab (niche juulirde) keso mahaaɗo.[12]
Ko ɓuri heewde e juulirde ndee mahaa ko e marbere daneere, leɗɗe sipre e leɗɗe cedar kuutorteeɗe ngam dame ɗee. E nder fasaaduuji maggal nay, fuɗnaange oo ina ŋakki.[4][dubious – discuss].
Minaret ("Tower daneejo")
Tower White caggal toɓooli lewru Yarkomaa
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Minaret mo Mamluk en mahi hannde oo ina darii bannge worgo nokku jumaa oo, ina waɗi mbaadi kaaƴe, ina waɗi cuuɗi joy, heen kala ina waɗi jolɗe windooji, ina waɗi kadi balkon feewde dow. Ina gasa tawa minaret oo ina waɗi batte e nder mahdi Kerecee’en e jamaanu Kurusaaji, kono ko Mamluk en mahi ɗum.[4] 27 meeter (89 ft) toowɗo,[9] ina naata e ŋoral gonngal e 125 ŋoral, ina waɗi cuuɗi tokoosi, baawɗi huutoreede ngam fooftaade walla waɗde cuuɗi janngirɗe.[1]
Al-Maqdisi siftinii minare e nder teeminannde 10ɓiire.[11] Ina woodi teskuyaajidow ko yowitii e minaret ko adii Mamluk mo ina waawi wonde ko ɓuri ɓadaade hakkunde juulirde ndee, nde tawnoo heddiiɓe e fonndasiyoŋ kaaƴe tawaama toon. Kono ina gasa tawa ko ɓuuɓri tan.[4][dubious – discuter].
Ladde e ɓulli
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Les ladde hakkundeere juulirde nden, woodi ɓulli tati mawɗi, ɗi ɗon nder leydi, ɗi ɗon mari ɓulli barrel-vaults ɗi pillars ɗon hoosa.[1] Cisterneeji ɗiɗi (ɗi fuɗnaange e ɗi hirnaange) ina keewi e ɓuuɓri ndiyam les leydi ndi ina gasa tawa ina jokkondiri e ɓuuɓri ndi mahaa e sahaa gooto e juulirde ndee e wuro ngoo, ndi addanta ndiyam ɓuuɓɗam (ina gasa tawa ko e saraaji Gezer to fuɗnaange).[1][14]. ] Cistern tataɓo fuɗnaange oo ko ndiyam toɓo ɓuuɓɗam rokkata ɗum.[1] Reservoirs ɗii ina ndokka ndiyam juulɓe to juulirde ndee, ina kebbina kadi ɓuuɓri ngam wudude e nder caka ladde ndee, tawi ko fonndasiyoŋ tan heddii hannde.[12]
Ko ƴeewndorɗe arkewolosi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Kaaƴe daneeje ɓutte mahdi, ina heen arches e columns, e nokku huɗo e mahaaɗe jamaanu, toowɗe e caggal
Heddiiɓe e jumaa ɓaleejo to Ramla (foto 2014) mo Sulaymaan e ɓiy-yumma mum e lomto mum Umar II mahi
Waɗde, ƴeewndorɗe ɗe Dowla Israayiil waɗi e hitaande 1949 e innde Ministeer Diine e Departemaa Israayiil ko faati e Antiquités e Musées hollitii wonde keeri juulirde ɗii mahaa ko e mbaadi ŋoral, ina heen juulirde ndee e hoore mum ; portikooji ɗiɗi e saraaji mahol fuɗnaange e hirnaange ŋoral nayi ngal; koɗorɗe worgo; minaar oo; mahdi ndi anndaaka e nder caka nokku oo ; e ɓulli tati les leydi. Juulirde ndee ko galle jaajɗo, kibla mum ina hucciti e Makka. Binndi ɗiɗi tawaama ina ciftina feewnitagol juulirde ndee : gadanol ngol ina haala wonde sultan Baibars mahii dome dow minaret oo, ɓeydi heen damal ; binndol ɗiɗaɓol ngol hollitii wonde e hitaande 1408, Seif ed-Din Baighut ez-Zahiri waɗi koɗorɗe ɓuuɓol fuɗnaange ngol ɓuuɓnaama e ɓuuɓri.[15]
Ƴeew kadi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Lislaam e nder Israayiil
Tuugnorgal
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Haifa Arsifaama ñalnde 3 marse 2016 to nokku ɗo masiŋaaji Wayback njiylotoo to laawol Marcus Ramla; Rajooji e wiɗtooji Duɗal recanati ngam wiɗtooji geec, Haifa 2007
1998, hello 182 haa 185
Catal, UNESCO ko ndonu winndere. "Juulirde Daneere to Ramle". Duɗal winnderewal UNESCO. Keɓtinaama ñalnde 18 Duujal 2022.
Juulirde Al-Abyad Defterdu Dijital Archnet. Arsiif 2013-09-18 to masiŋ Wayback
Lamartin, A. de (1835). Hijjoore to leydi ceniindi. A. Waldi. p. 166.
Kateer, F.-R. de (hitaande 814). Jahgol e nder leydi Geres, Palestiin, Misra, e Barbari, E nder duuɓi 1806 e 1807. Van Winkle e Wiley. pp. 242.
Joorji Robinson (1837). Jahgol e nder Palestiin e Siri: E nder defte ɗiɗi. Palestiin. Kolburn. p. 30.
Katia Sitrin-Silverman (2010). "Minaareeji Mamluk Ramla". Jaaynde nokku wiɗto Farayse to Yerusalem. 21.
Juulirde Daneere Ensiklopediya Biritanik. Ensiklopediya Biritanik e internet. 26 Duujal 2008.
al-Muqaddaasi ƴetti ɗum e nder deftere wiyeteende Le Strange, 1890, hello 305.
al-Muqaddaasi ƴetti ɗum e nder deftere wiyeteende Le Strange, 1890, hello 304.
"Ramla: Laamorde aarabeeɓe e nder diiwaan Palestiin". Ministeer geɗe caggal leydi Israayiil. 17 noowammbar 1999. Ƴeewtaa ko ñalnde 23 ut 2020.
"Juulirde mawnde Ramla, Juulirde Daneere | IRCICA". www.ndonu mahdi lislaam.com. 8 Suwee 2020. Ƴeewtaa ko 18 Duujal 2022.
Gorsalzani, Amiir (2011). "Laawol ndiyam Umayya'en haa Ramla e ko heɓaa goɗɗum sara Kibbutz Na'an". 'Atiqot (68). Yerusalaam: Hukuuma ko laarani ko laarani anndal Isra'iila (IAA): 193-219 (207, 211). ISBN 978-965-406-281-7. Ƴeewtaa ko ñalnde 23 lewru bowte 2020.
Juulirde ɓaleere to Ramle, "Doggol teskinngol" UNESCO ngam nokkuuji taariindi winndere, rokkaama ñalnde 30/06/2000. Heɓtinaama e lewru ut 2020.
Bibliografi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Le Strange, G. (1890). Palestiin les juulɓe: Sifaa leydi Siri e leydi ceniindi tuggi hitaande 650 haa 1500. Londres: Goomu kaalis ƴeewndo Palestiin.
Piringel, D. (1998). Ekklesiyaaji Laamu Kurusaaji Urusaliima: L-Z (ina heen Tiir). Jaaynde Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Cambridge. ISBN 0-521-39037-0.