Wikipedia talk:Baɗte

Page contents not supported in other languages.
Iwde to Wikipedia

Binndanɗe pulaar[taƴto ɗaɗi wiki]

[20/3 15:10] +225 88 84 67 82: ............ Nuunɗal.............

Nuunɗal ina moƴƴi e 

kala aadee, aan debbo

teddin nuunɗal.  sabu

diine ko nuunɗal so

nuunɗal, Alaa e diine

sellata, sabu Allah ko

mawɗo, ko tedduɗo jom

teddungal, sabu Nehdi

ko damal ganndal. Aan

debbo teddin gorko ma,

Tiiɗno ɗa e muñal, e

suudu ma, yahdu

hewndu ngoppaa,

ɗemngal ma Njaggaa haala

mbonka ndeeno-ɗa worɓe

jaananɓe ndeeno-ɗa,

gorko ma muñana

ɗum.  Laɓɓin hakkunnde

Maa e gorko ma hakunnde 

maa e Allah laaɓaa kono,

aan gorko ɗannaade

wona ɗaanaade, tiiɗno

laaɓɓa won ko, ngaccu ɗa

ina laaɓɓi kono Aan gorko

moƴƴin, gollal ngal

laɓɓin ngal goollal.

Nuunɗal ngal gollal

sabu laaɓɓa e maangal,

Saɗɗaa yahlttaa e

maangal, sabu jaŋngo

keɓa e mangal damal,

Aan gorko hannde e

Jaŋngo ko aan tan

Yaakaare kaŋko onon,

enen kamɓe fof

tiɗnoɗen Nofeewi. ko

Giɗo Leñol Gay Tijjaani

[20/3 21:26] +222 46 74 09 30: *taren*

Ndogu reedu, so ɓurtii, ko rafi bonɗo e aadee. So dartinaaka, ina lora. Dogaaɗo reedu ina foti dogande suudu safrirdu e ko leelaani.

Koleraa noon ko rafi tuure e ndogu reedu ɓurtungu. Addata koleraa ko baasgol laaɓde e senaade. Gooto kala ina foti laaɓde e senaade; laaɓal koɗki, laaɓal ɗo lelatee, laaɓal ɗo defatee, laaɓal ko defetee, ekn.

Ŋesagol koleraa noon nafataa. Nafata en tan ko reentaade gila araani. So arii ne cafro ɗen ɗoon e ɗoon, hade men bonireede. [21/3 17:28] +221 77 512 49 88: . JAAYRE PINAL


Giɗo Geno mo eerii jaayre. Kisɗo mo anndaa faayre. Pinaliyanke mo Haayre.

Golleere ina woɗɗi ɗaayre.

Jaayre ko nde pinal. Sinndaaki henndu kinal. Juuti daande ɓuri ginal. So wuro na'i ina malaa.

Yo a taw gaño jalaa A dañii dono, mo yaraa dolo.

HG, ko haɗi paarno-ɗaa? Jaɓɓo mo teddinaa. Boobo joom jamaanu. Keewɗo pinal joom faamu.

Haayre Golleere e na'i So wonaano aan, to ɓe pa'i?

Kirsanee mo jawɗi e ga'i. So lekki fiindii, wommbee. So wutte ɓurtii, hommbee. Ndeenka nder mum lommbee.

So jaayre fettii, koode cuuɗoo. Ɗo bonɗo woni fof ruuɗoo. Seydi pinal, jaayre Caam. Ɓure leñol kay a faam. Caam ko doosɗiyanke. Caam ko yimiyanke. Caam ko wiɗtiyanke. Caam ko aadiyanke. Caam ko ngenndiyanke. Hellifeede laaɓndaaki duuɓi. HG, gollo haa to ɗi kuuɓi. Ɓiy bees, taan bees. Bees kasga rewo e worgo.

Kuɗol Abdullaay Jallo lollirɗo Jalliis. Ñalnde Naasaande /04/ Yarkomaa / 2018🙏🏿 [31/3 01:31] +221 77 711 70 47: Kaŋŋe Afrik Sunaare Maali

  • _KENAL_* *_WELLITAARE_* *_GASI_* *_MAALI_* *_ƊEMNGAL_* *_PULAAR_*
*_LAAMU_* *_MAALI_*

Nde Alfaa umar konare jooɗi e laamu kenal wellitaare dañaama sabu ko wi'ite potal taw fuɗɗiima heɓɓeede ɗoon o jooɗi haw yalti ko jam tan woni e leydi he leydi ndi hewaani ko wi'ite kiiɓal ko wite kiiɓam ko taw koko gasi ndew yalti 

Laamu

*_AAMADU_* *_TUMAANI_* *_TUURE_* *_GORKO_ _MO_ _MOPTI_*


Ooɗo Gorko biyeteeɗO Aamadu Tumaani tuure ƴetti laamu ngu e juuɗe makko inaa waɗa yaha-ngarta e nder laamu ngu

Ha o heddoraa leewru ɓe mbaɗa ko wi'ite Suɓngooji ko ɗoon laamu makko fergiti jaagorɗe e koniŋkooɓe rewnooɓe e makko mbino inaa keɓɓoomo hawre laamu makko Memoyi leydi

Ko Ndeen Mawɓe fulɓe Maali paami Caɗeele inaa njogori toɓooyde e Ngenndi *_Maali_* 

*_Kaŋŋe_* *_Afrik_* Hannde Joofi ko ( I. B .k . Ibrahima Boubacar keita) banndiraaɓe am fulɓe ƴeewe ɗe Caɗeele *_Maali_* wona hannde fuɗɗi

*_GIƊO_* *_AM_* *_WALLITOORO_* *_MUÑAL_*

ƴeewe Ñannden ɗO 38 pullo waraama e nokku biyeteeɗO kolowo

Banndiraaɓe am ƴeewe Ñande (23/3/2019) 175 pullo waraama tO wuro wiyeteengo Ogosaagu e falnde mopti

(I. B. K ibrahima boubacar keita ko o wariiɓe

Ibrahima boubacar Keïta ) ko kaŋko wi'i Yoo (guwernama makko Yoo War fulɓe Ɓe

  • _YOƁIREEDE_* *_ÑAMAALE_*

Pulaaku paame (ibrahima boubar Keïta) O joƴinira komo yooɓire Ñamaale famooɓe ɓe paami

Fulɓe Maali Ɓe fof omo Yiɗi Momtudeɓe heddoto ko o daña walla o ronka 

*_YOFTAADE_* *_FULƁE_*

Ɓe mbaawa Yoftaade Laamu sabu kO laamu armiingu ha tiiɗi armaangu heblaagu ha feewi wiyaa njehe boomoye

Fulɓe ɓe koɓe bettaaɓe Ɓe mbara kamɓe e Ɓesnguuji Maɓɓe e jawɗeele maɓɓe fof mbooma

Heddi kO fulɓe Heddiiɓe Ɓe Ñolaaka Yo njaltu e Cuuɗi ɗi kollira Mette Mumen joom en ngaluuji en yoo mbaɗ heen ngaluuji mumen joom en ngannde en yoo mbaɗ heen gannde mumen

Ɓiɓɓe fulɓe Afrik mbalen koreeji men leñol men *_maali_* Foolaaɓe furlaaɓe tampinaaɓe leeftaaɓe 

*_DOGDU_* *_WALLA_* *_MOOLOYAADE_*

Hay Gooto e Maɓɓe Waawaa Dogde waawaa Mooloyaade sabu sa dogii a woppi Ɓesngu ma Aan a hisoyaani

Mo dogii woppi jawdi mum Aan a daɗoyaani mo dogii woppi jiɗnaaɓe Aan a yahaani 

*_HOLI_* . *_YIYANNDE_* *_TABITAL_* *_PULAAKU_*

Ɗum Siki Alaa tabital pulaaku Alaa ko Waawi e ɗum aɓe njogi peeje mawɓe leyɗeele ɗe fulɓe ɓe ngardi ɗe ɓe ngullitooɓe tawde kamɓe e koye maɓɓe ɓe pawi heen gite maɓɓe 

*_HOLI_* *_MIIJO_* *_FULƁE_* *_E_* *_ƊUM_* *KO* *_WAƊI_* *_MAALI_* *_KO_*

Ɗo Miijooji fulɓe kuuɓata e nde bonande wannde e Cuuɗi *_Maali_* fulɓe inaa njogori hollirde mette mumen

Fulɓe fof noon kala tO pullo waawi taweede e nder winndere nde inaa waɗa seppo ena seppa

Seppo Ngo Inaa Moƴƴi Kono Noon won ko Ɓuri Ɗum

  • _HOOREEJO_* *_TABITAL_* *_PULAAKU_* *_ABDUL_* *_AZIZ_* *_DALLO_*

Hooreejo *_Tabital_* Pulaaku Abdul Aziz jallo ƁeeɗO winndiɓe Leeteruuji wonde Ɓernde ma inaa metti Yimɓe mbaraa Mbooma woni *_(CEDEAO_* *_Union_* *_africaine)_*

O Winnda Ɓataake Makko Faade e 

*_(États-Unis_* *_d'Amérique_* *_c'est_* *_les_* *_gendarme_* *_du_* *_monde)_*

O winnda Ɓataake Makko Faade e *_(France_* *_police_* *_du_* *_monde)_* 

Ɗo Haŋkadi kettoɗaa soɓe njabaaki Nodda Leñol ma ngol fof Cakkon peeje ƴetton jawɗeele Mon ɗe Coodon Kaɓtorɗe woto njane hay gooto kono kala

MemɗO on Mbare ɗum ɗuum Alaa On Ngasat.

Fulɓe *_Maali_* paame I. B. K o Yiɗi ko momtude fulɓe leydi ndi Haa. Laaɓa Cer.

Oɗon Nganndi ko laamu ngu woni e warde On Mate wona ko Leƴƴi Leƴƴi Ngoni e *_maali_* gila e bammbara e manndinke e kooroboor ina heewi limtotaako

Jooni Noon Ɗi Leƴƴi Fof mbaraaka ko Leñol men ngol tan warate woto njaɓen ɗuum Yoo iiw Haa laaɓa yoo gas

Kaɓtoɗe Ndaroɗon Ngondon e hakkillaaji mon nde tawnoo hay haree inaa naam ni hakkille kisɗO

Banndiraaɓe am ko ɗuum Ɓuri ( *_Manifestation_* )

Ɗi *_Manifaaji_* koɗi golle puuyɗe sabu gila *_manifaaji_* ɗi puɗɗi Yimɓe keɓaani kabaaru MoƴƴO immoraade e laamu *_maali_*

Woto kule woto paaye kO ƴiiƴemeeji pulaaku wone mon 

*_MAWƊO_* *_DENTAL_* *_TABITAL_* *_PULAAKU_*   *_ABDUL_* *_AZIZ_* *_JALLO_* *_KAŊŊE_* *_AFRIK__* 

*_JAALAANGO_ _KAŊŊE_ _AFRIK_ _KALA_ _ƁIƊƊO_ _PULLO_*

Yoo Yurmeende JoomiraaɗO won e Maayɓe Men juulɓe fof fof teeŋti noon e wuro men ogosaagu e nder leydi *_maali_*

Kaŋŋe Afrik joom maayo gilli laana ka ko kaalis Awƴirɗe ɗe ko kaŋŋe dimo........?? [31/3 22:45] +222 41 65 28 06: *Hol ko ɓee mbaɗi*?

Wontiiɗo wonnoo. alaaɗo yahnoo. ko waɗnoo rewo ɓaaƴɗo e fuɗnaange, dartiima e fuɗnaange joƴ leydi senegaal ɗo kure e kartaali, taƴi karaali. Ɗo jarle kippitaa e boofooɗe ɗali baayeeji. Ɗo fellitɓe, piɓondiri ɓerɗe, cagginiri ƴiiyam mum ndimaagu leñol. Jogiiɓe kulhuli kedditodii e naanndaali. mbele ko goonga walla wonaa goonga. Sagataaɓe kaɓɓiti daaɗe añɓe baabiraaɓe ɗali aliyatimeeɓe.

Hol ko haɗi ɗum haaleede Mbele ko waasde tineede walla ko hulde woto gaŋŋinorɗe mum en keɓteede. Holi ko ɓee mbaɗi, ko ina duppa gure taƴa daaɗe ardinooɓe weelnoo ko e ina holla winndere. Hol ko ɓee mbaɗi mi anndaa ko ɓee mbaɗi so tawii noon deftere jaŋngirtee ko deftere banndi mum hol ko woni ñaawoore ɗum. Abdullaay M Bah pulaar wi'i so lonnge ngontii dennge jammbaani goddi njula ? 🤷🏼‍♂🤷🏼‍♂🤷🏼‍♂🤷🏼‍♂🤷🏼‍♂🤷🏼‍♂🤷🏼‍♂🤷🏼‍♂🙋🙋🙋🙋🙋🙋🙋🙋🔫🔫 [2/4 00:33] +221 77 509 45 16: Jubbannde e Taarik Daakaa.

Daakaa madiina gunaas Mbeɗa Etoo jubbude e taarik daakaa, taw koy ballal,ceerno Usmaan caam,yo yurmeende Allah won e makko,Heɗen nganndi ceerno Usmaan caam ko ňaamo Ceerno men Ceerno Alh Muhammadu saydu bah (RTA).Ceerno Usmaan noon jeyaa koy ɓurnooɓe reende taarik dental ngal,ndewnoo o wiyata mi nanii,O wiyata ko mbiɗo tawaa. walla ko ceerno haalani kam,ɓayde noon oon ko laaɓaaɗo,ɓayde ndewindoɗen Taarik oo.kala ko teski ɗon heen e juumre koy am immi miin Ɗaahaa muusaa bah tenngaade pulaar wontaa to makko.

Daakaa Innde ndee ko pulaar mo fuladu,sen mbaɗtii helmere ndee,e pulaar mo fuuta tooro (ko lulnde, walla tuddundu.)Daakaa ko nokku dewirɗo ALLAH,ngam nehde pittaaliɗi e hadara Allah,ko dewe Allah tan gila e njuulu haa e wirdu,hayso ina wondu no e ndema ndeen,hayɗuum ko heen jeyaa,sabu saɗa rewa ALLA saa Alaa nguura ina gasa hakkile maa feccoo,ɓayde ceerno ko laaɓɗo reedu,kadi ko noon sunna oo gollirtenoo,heɗen nganndi daakaa ko worɓe ɓolɓe debbo a yiyata, ɓayde ina senii tunwata,ko dokke Allah mawɗe ngono heen.


Konnguɗi C Usmaan caam." Daakaa sosaa ko hitaande 1942,taw sosimo ko jiyaaɗo Allah moƳƳo,hono Ceerno Alh muhammadu saydu bah mo ngannduɗen golluɗo ko tiiɗi e diine lislaam,ko ndeen hitaande nii o Artunoo hajju lawol makko gadanol. Kadi ko ndeen jumaa ngadana kaa mahaa kaanko huɗo wonno ko fodde lewru ka gasi.Daakaa 1942 waɗi ko to Aynimaadi funnage wurongoo,Daakaa 2mo oo ko 1943 to jiiwlen, daakaa oon waɗi foɗdee lewru walla ko mankiɗum seeɗa hitaande 1944 daakaa waɗaani ko gammbinaaɓe ngarannoomo ngam o wallaɓe e diine hee,Caggal ceerno makko Alhajji Aali caam, ngaal woni ɗanngal makko gadanal e diine lislaam tawde wonaa hajju oo. 1945 kadi Daakaa waɗaani ko bajaranaaɓe ngarannoomo e nder leydi gine bisaaw e golle diine oo.1946 kadi Daakaa waɗaani, ko pakkaannaaɓe ngaran noomo ngam golle Diine oo.1947 kadi Daakaa waɗaani ndeen hitaande o yehi ko fuuta,caggal fergo ko ngaal woni ɗanngal makko gadanal fuuta.1948 Daakaa waɗiino Daakaa o jooɗiima foɗdde lewru.Heɗdi  kala hitaande nde ceerno ɗanni Daakaa waɗataa soo monoɗo daakaa na waɗa,haa 1960 ko ndeen fuɗɗi reggondirde oon Daakaa ko faas subalɓe jooɗino,ko ɗoon dental waɗti immaade bannge goɗɗo ina Ara,Ceerno mansuur baro ko ndeen fuɗɗi taweede Daakaa. Daakaa 1961 waɗi ko bustaan,ko ndeen Taanum Seek Tijjaani fuɗɗi taweede daakaa omo wiyee Bun Saalim(RTA).Daakaa 1962 e Daakaa 1963 e Daakaa 1964 ko diiwaan Unifani ɗi mbaɗi.Tuggude e 1960 haa jooni Daakaa meeɗa furgude,kono pellital yoo waɗtu reggondirde  ɓamaa ko Daakaa 1963 oon Daakaa foɗde mawɓe tawanooɓe ɓee, ɓe kaaldi haaɓe kawri, yoɓe ňaago Ceerno  yoo Ƴettanɓe pellital e Anniya to Allah,yoo Daakaa waɗtu waɗde kala hitaande sabu  yiideɓe koɗum ɓeydataɓe e diine lislaam hee, e nehdi tijjaaniya, tawi ňande heen janngoy mum Daakaa oo ina duwee, ɓe ndesndi konngol ngol,Ceerno Aliw saaliif ɓokki jawe, oon yottini ceerno ceerno "wii ojaɓi tee  o jaɓi ɗum koto Allah e nelaaɗo mum Alaa haaju baawɗo haɗde ɗum waɗde".ɗuum ko unufani wonno hirnaange caanngol ngol.gila ndeen daakaa taƳondiraani". Daakaa  oo Arti ɗoowoni jooniɗo ko hitaande 1975,ɗuum ko funnaange wurongoo fotde kilooji 10.laamu fuɗɗi taweedemo ko 1977. Ceerno Alh muhammadu saydu bah(RTA) Ardiimamo gila 1942 ndew sosaa ndee haa ndew ruɗtii ndee gila ndeen jokki golleɗe ko Haliifa makko oo hono Ceerno men Ceerno Alh Ahmadu tijjaani bah yoo Allah ɓooynumo e jeese men hee.kanko e miňiraaɓe makko wallidiiɓe makko e diine hee,hono Ceerno Abdul Aziiz bah,e Ceerno Ibunu umar ceerno bah,e denndaangal wallidiiɓe makko.

Banndiraaɓe ko ɗum njiɗnoomi huccinde e jeesemon tedduɗe ɗee, ngam barkinoraade on,mi nen fof e ustaade ina gasa somin kuccitinii e mon koye amen maamin keb kono nafa min,kala ɗomin taatii e taarik hee, hoɗon ňaagaa yaafuya, ko feƳƳaare tan duuɓi ngalaa ganndal woodaani,ko yiɗde tan duňi min heen, e ndaarde barke gonɗo e ngal dental mo ɓeeɓata,ko musiɗɗo mon Almuudo mon Ɗaahaa bah muusaa bah Tenngaade pulaar madiina gunaaas,On njaaraama.

WhatSapp men 0022170 3521961 Noddirgel bellelel ko 00221782281418. [2/4 22:48] +221 77 893 65 41: Mi serii daande jeeyngal no baggel so ina honnga

Ngaree ɓiɓɓe leydi yontii eɗen njannga

Ganndal, ko Allah farli, tabitii oo goonga

Majjere ko jamma niɓɓo, paamen ina jennga

Majjere ko baasal, ɓamtaare ne ñonnga

Majjere ko ñaw mbonngu, no mbaroodi ina sonnga

Majjere so dahii renndo, waɗtinta ko ina annga

Majjere wonaa jinne, kono mo nde nanngi haatabi, yeru mum haanga

Sabu mo janngaani, wonaa haala mum fof selli, wonaa golle mum kala peewi, ko nguurdam deŋ_deŋnga

Majjere noddi ko baasal, baasal ko kam fiɗɗi daŋnga

Ngaree leñol am yontii ndee wolde, kaɓen e majjere, ɗo moni kala jannga

Debbo e gorko moni kala jinnga

Woto njaɓen ndee majjere, ji`ɗo nde kala onnga

Njanngen Diine e pine men, tinndi e daari eɗen leŋnga

Mbele nguurndam wela, haa waɗtinda e jala fonnga

Moƴƴinen hannde, ndesa nen janngo, mbitten hanki saanga e saanga

Njanngen cummbanoɗen ɓamtaare, mbele bawɗi ɓural men ne tunnga

ngonen rimɓe suuriiɓe, ɗo ganndal ne unnga

Ganndal ko ɓural aduna, ko neema ñalawma darnga

Jaŋde ɗo mbootu haa kasanke, suka jannga binndi, mawɗo e tinndi nannga

Ganndal ko famɗa suura, mo hebbini, laamu mum ɓaŋnga

Wallifo Saada Sammba Loh Piyoori kala gaño fulɓe Madiina Gunaas [2/4 22:53] +225 87 97 14 46: Hakkille ɓulno «ɓernde awƴa ɓulata koko neɗɗo halfaani».

Awƴata koko neɗɗo halfi ko. Nganndi ko tergal noddaaka heen tawo.

So haalaama haala miijo. En ndutitto to wiyetee yiytere wimmbo ɗo. Neɗɗo tinata ko memotaako yiyotaako.

BJ. (Ngenndi hakkille) [3/4 20:49] +225 87 97 14 46: Hakkille ɓulno «ɓernde awƴa ɓulata koko neɗɗo halfaani».

Awƴata koko neɗɗo halfi ko. Nganndi ko tergal noddaaka heen tawo.

So haalaama haala miijo. En ndutitto to wiyetee yiytere wimmbo ɗo. Neɗɗo tinata ko memotaako yiyotaako.

BJ. (Ngenndi hakkille) [3/4 20:51] +225 87 97 14 46: Miijo hakkille, neɗɗaagu faayidaagu. Muusalla mbelamma.

So wiyaama miijo. Ko hakkille ɓulnotoo. Ɓernde awƴa.

Firti ko hakkille ina ɓulna ko welaani joomum. Ko ɓernde nde awƴata faana ɗum to joomum yiɗito.

Ko ɗoon tuuyo e muuyo ara adda ballal mum. Ina ado ina sakkitto heen sahaa ene ñukkindo. [6/4 13:31] +221 77 509 45 16: Ko ɗoon o hesɗitini wirdu. ɓe ceerti ɗoon, oon yooɓni mo yoo yah Madiina Alhajji ko toon geɗal Allah resani mo ngal gasata. Ceerno Baro feewti Kodduwar. Hade makko yahde Madiina Alhajji, Ceerno Aali Caam tawii mo ɗoon e galle Ceerno Umar Tuure ; oon joginoo ko ɓiyiiko. Ceerno Aali Caam holliti mo wonii duuɓi jeeɗiɗi ko ina fadi mo etee ina anndi mo e mbirniindi sabu innirii mo ɓiɗɗo. 

Ɓe ummodii ɗoon ɓe njahdi daakaaa Soɓɓulnde e 1927, kaŋko ko toon o adii yiyde dental ngal. Caggal ɗuum o yahi Madiina Alhajji salminoyde ceerno Aali Caam . ko ndeen o humpitii nguurndam Alliyaŋkeejam o suɓii hootde o waynoyoo so o woppitaama, o ara o wonda e Ceerno.  O hooti Fuuta. O woni Hoore Foonde lebbi 8 o heɓaanii yamiroore Ceerno Hammee. Ko e 1928 o woppitaa.

E laawol makko, o rewii Sillaa, o rewi Ganngel, o naati diiwaan Ɓunndu oo. Nde o ari Tammba, kaŋko e wondiiɓe makko ɓe peccii e pelle ɗiɗi : ɓee heen ndewoyi Hamdallaahi, kaŋko o reftoyi Koldaa to galle Umar Tuure. Hade makko ruttaade Madiina Alhajji, o winndi ceernaajo oo ɓataake hollirde wonde o artii, o ferani ko Allah e Nulaaɗo mum e Seek Tijjaani, o ferani o kañum. Ceernaajo oo jaabtii mo, bismaaki mo e nokku oo, kono bismii mo ko e ɓernde mum e nder mum.. Nde o yettii toon ,Alhajji Aali rentini dental mum holliti dental ngal holi kaŋkohalfini mo dental ngal e ɓesngu mum. Oon kalifa Allah wiyaama o hesɗitinii ɗum e lelnde makko wattindiinde ko adii nde omo nootoyoo Joomiiko 5 haaraan 1935. Balɗe 40 caggal birnugol makko, Ceerno feewti Koldaa, felliti siiñtude. Cosgol Madiina Gunaas Nde Ceerno Muhammadu Saydu Bah ummii Koldaa ari ko nokku biyeteeɗo Bantaŋ, o waali ɗoon. O feewi Patooto, o tawi ɗoon keyniiko gooto. O ummii ɗoon o ari Ñaamanaani, o feewi Hamdallaahi. Bismii mo ɗoon ko biyeteeɗo Yero Jeynaba, ko oon kadi walliti mo sabu wonnoode ɗum gardiiɗo Kantoŋ. Eɓe njiiloo nokku jonɗo mo. Ko baañoowo gooto ina wiyee Sammba Baalnde holli mo nokku ina wiyee Gunaasyel. Ɓe njahi to mawɗo wuro ngoo ina wiyee Ceerno Kummba Banaaro, oon bismii ɓe ɗoon. Ko Alarba nayi lewru taaske 1936, na hawri e lewru feeburyee, o yiyi nokku oo o yonaa ɗum. Ñande ɓe njiytata ndee nokku oo, ko ɓe njeeɗiɗo ɓe ngonnoo : Bookar Muusaa Siisoko, Abdullaay Sisoko, Sammba Balnde baañoowo oo, Alfaa Iisaaqa Ñaŋ, Umar Maaña Balnde, Aliw Sare Yero Jamanka e Ahmadu Wana Balnde. Ko ɓee ɗoo o adii juuldude ɗoon takkusaan. O nelani almudɓe makko ɓee :117 galle, 1200 neɗɗo, ɓesnguuji 12, jiyduɓe leñol fof ndenndi leegal. Madiina Gunaas hoɗii. Ko 1941 ngooroodi Ujmaa Madiina diidaa ; kaan wonnoo ko ɓakkere e huɗo e leɗɗe haa 1955. Jumaa mawka hannde kaa aafaa ko 23 Samwiyee 1970. Ko jiidaani e Madiina Gunaas ceerno Muhammadu Saydu Bah sosii gure 65 Lislaam, heen 51 ko e Senegaal 14 keddiiɗe ɗee ko hakkunde Muritani, Gine, Maali, Gammbi e Gne Bisaawo. Ɗanle makko diine 1944 ko to Gammbi o yahnoo njillu Lislaam ngadiingu 1945 o yahi to Bajar e nder Gine Bisaawo 1946 o yahi to Pakkaañi 1946 o ruttii Fuuta ɗanngal juutngal hakke lebbi tati rewo e worgo hakkunde Cikkitte e Gannegl 1948 o ruttii Madiina Alhajji gadanol caggal ciiñcugol makko Gunaas, omo yahdi e Ceer,o Ahmadu Baro. 

O hajjoyii laabi tati : 1941-1955 e 1973.

Ko nih Ceerno Muhammadu Saydu Bah wuurdunoo e aduna oo haa 10 Juin 1980 o hawri e lajal to Bopp.

Hammee Lih [21/4 19:31] +33 6 40 33 12 77: Si en teskiima enen nootittooɓe to bannge pulaagu, e nder men ene waɗi pecce *ɗiɗi* haa pecce *tati*. 

Feccere adannde ndee… so tawii en ngartii gaayi to bannge Fuuta, woni feccere *kinɗe* ene ɗoon.

Kadi so en ndenndinii Pulaagu nguu e hoyre mum, e nder heen kadi ene waɗi feccere wonnde. won wiyooɓe Fulɓe ko Aynaaɓe tan, pecci Fulɓe ɓee to bannge jettooje, Saar en, Mbooc en Joob en, Lih en ekn ɓee kam ngonaa Fulɓe tan.

  • Waɗde firti ko hinndam-hinndaagu ene ɗoon, leñam-leñaagu ene ɗoo.*

Won ɗo ndaroto-ɗaa hannde wiyetee tan Fulɓe ko aynaaɓe walla Fulɓe ko woɗɓe, firti ko heddiiɓe ɓee ngonaa Fulɓe ❓waɗde, ɗee ɗoo pecce fof so tawii ɗe ngiwaani e nder men, ñalnde kala en ndañat caɗeele to bannge nih nde men ko adii tawo eɗen njoofoo goɗɗum goɗɗitiiɗum. Ko wonaa ɗum koo e nder Pulaagu tan, innirtooɓe Pulaagu gila to bannge ɗemngal haa to gannge leñol mum'en, woodani ɗum en ko *woodtude Pulaagu nguu*.

Yimɓe ɓee ngoodtina Pulaagu nguu. Paamondira e ko'e mum'en.

Yimɓe ɓee ngonndondira e ko'e mum'en, njuɓɓondira e ko'e mum'en. Mbaɗa njuɓɓudi, konngol mum'en wona gootol. [23/4 01:39] +225 87 97 14 46: Njalen seeɗa.

Ceerno almuñawnatu meeɗii yiɗde ɗannaade. Ñalnde heen noon ina saɗti otooji. Oto garɗo fof darotaako tawata ko ko heewi teɓ. Haa ɓooyi o sooynii oto ɓaleejo ina ara. O woni e jayde junngo. Ndeke woni e oto hee ko poliseeji. Oto o darii o fayi e maɓɓe. Heen gooto wiyi " mo ko sohlu ɗaa. O wiyi " ɓe on ngalaa bobin garaaji ɓaleeji luɓon kam.

Ɓe larbii mo hello ɓe njawti. Tuggi ndeen fayde hannde o meeɗaa seerde e bobin gaaraaji ɓaleeji [23/4 01:40] +225 87 97 14 46: *《YONTA》*

Yonta hanki timmuɓe hattanɓe. Jaale mawɗe. Darinooɗe teskaaɗe.

Yonta hanki yontuɓe yontaaɓe. Peri laabi njaynii pooye. Taƴi ɓoggi gitti e daaɗe. Yonta hanki daɗii e feloore. Golluɗo ko moƴƴi Yo o jaare. Yarlitiiɓe ɓe kulaano saŋkaare.

  • YONTA*
  • Aaa*

Toomaa saŋkara ina yiɗi ɓamtaare. Jaambaaro cuusɗo joom feere. Jamfaaɗo jalowma teere. Waraa e duw jappeere.

  • AFRIK* heddiima e meere.
  • YONTA*

Baydi kacce ina salii gacce. Wonaa haalde ina fiitoo becce. Taknoo mo waɗeede geƴƴelle. Yonta hannde ina foti teskaade. Ɓee maayɓe e ɓee dummbaaɓe. Holi ko taknooɓe ummaade. Wonaa yiɗde innde. Walla neemaade. Ko wata leñol maɓɓe yoolaade. Holi darnde putɗen daraade? Haa anniya maɓɓe waawa yettaade. Gooto kala yoo jab gollaade. Tiiɗa fimnde saloo yawaare. Jooni dañen ɓural e ɓamtaare.

  • AFRIK* yalta e sunaare.
  • JAAWO TIJJAANI*
  • 26/08/2018*
  • FERGO* *《1439》*

[23/4 01:40] +225 87 97 14 46: SAYDU KAN O yimiino e farayse Jaalo Waali eto den firde e pulaar : Jaalo Waali jimol kulɓiniingol E nder kaawisaaji coomiiɗe e kaaƴe naftooje E nder ceene daneeje ɗe ƴiiƴam maa wojjini E les duɓɓe toowɗe Nana lelii jaambareeɓe soodtirɓe pittaali mumen ndimaagu nduumatoongu Jaalo waali jimol kulɓiniingol Gawlo ɓamtu daande maa Findinde ɓee rimɓe ɗaaniiɓe Ngam ɓee laamɓe men leliiɓe e nder leydi mawmawu, Inɗe mumen ina njaaloo E nder ɗeen inɗe ɓurɗe welde, ko ɗe maɓɓe ɗee ɓuri welde Ɓe ndaranima ndii leydi haa sakket foofaandu Mawninoowo ñalawmaaji, hol ko pad-ɗaa Rokku min gaaci maa belɗi Laamɓe ñalaaɗe mawɗe keɗto-ɗee sawto kolce dimaaɗi Onon yahatnooɓe e dingire poolgu ina njaaƴdoo e mbelemma poolgu Miɗo yima ɗiin nokkuuji battinɗi : Bilbasi, Jaalo waali, debbo Jolaa Tule unngotooɗo tampere ɗo oolel koye kelɗe Ina njaabtoo e unngaali gaañiiɓe e kijaali pucci baɗɗaaɗi Heey Gawlo nawtu min e Ngenndi koyɗi E nder ngenndiiji ɓeen ɓe jaambaraagal e cuusal mumen Manndilini ndoolni ina nawta daawe jooɗɗe E nder sakket pelɓondiri battindooje e maayɗeele e waameeji. [23/4 01:40] +225 87 97 14 46: MBIR LACCIRI.

Ko nih min tacciri. Ko noon o hacciri. Leɗɗe o macciri. Mi yiɗaa caƴƴiri. Ko nano o saƴƴiri. Ko ɗoo ndi haƴƴiri. Gawri ndii ko paggiri. Hay ndiin ko mbaggiri. Ko noon o jaggiri. Ko mi mbir lacciri. Gannduɗo no tacciri. Ko miin tan facciri. Mi furtin fowru. Ceh-mi ɗoon wowru. Hay unugal, mi nawru. Njaayɓe e Sihsihɓe kaɓi. Heen gooto yuwi laɓi. Ko ɗoon buubi caɓi. 

Ɓaaƴ-mi Gay Molel.

Tiiɗno juɗan am colel. Yoo yahdu e golel. 

Baylel yaha waaño.

Hoto e mon mo rufi saaño. Daddoowo hoto gaaño. Mi eeroo Kaaliidu Jaañ. Yo o yetto wuro Mbaañ. Ko o kalfinaaɗo waañ. Ƴettu-mi nayo sokkooɓe. Njeetato ko sottooɓe. Waawɓe ɓe ngonaa ottooɓe. Unooɓe e irfitooɓe. Ceŋle e conndi seerndooɓe Waawɓe golle nefooɓe. Dadiiɓe suurtinooɓe. Teeyɓe jam yahrooɓe. Ko herƴi heen ittooɓe. Lacciri waɗtii uurde. Ko mogginii woni e ŋuurde. Yulnde ɓe mbaɗti wuurde. Ɗoon njiy-mi teŋkooɓe. Aali e Alfulaani huudinooɓe. E jaawe gawri suuɗinooɓe. Alaa mo ngaccir-mi lacciri. Ƴeewat-mi ko no tacciri. Ndii ceniindi e kecciri.

ABDULLAAY AALI JALLO JALLIIS MO MBOOYO. Ñalnde /14/12/2018 [24/4 17:18] +221 77 445 45 68: Aduna, aduna ko ñalɗi e ñalaaɗe. Nalɗi dogooje jirlotooɗi ɗi ndartotaako keɓtotaako coomɗi podooje kame padooje ceertuɗi ɗi aadee humpaa ina hippoo ina maɓɓoo e coklirɗi ɗi ñiiɓaani birtotooɗi ɓenna ina haani taylaneede aduna ñiɓaaki koko ɓaarii ko coyniɗaa kala yottimaama ko yottimaa kala waynimaama, alaa ko ari saasde ko ndañɗaa kala maa waasoy ko mbaawɗaa kala maa roŋkitoy sibu aduna wiyetee ko meeɗii yettetee ko nattii alaa ko ari duumaade ko en yilliiɓe ɓe ɓooyaani hootdooɓe e doŋle tedduɗe ɗe nduuɗotaako ndimtotaako e keeceeji men moƴƴi kame bonɗi kala golla nooɗi yaadooɓe, aduna ko niitan woori yahnooɓe ngartataa. Ñande kala ko simoore waaju kono tan jarribaaji celaaka cilaaka, tagaaɗo mo anndaa jaŋngo mum ina foti moƴƴinde hannde mum heblanoo jaŋngo mum, sibu aduna ko laaci mbootu ko wiro mo naŋtii heen koko ɓoodat kala ko waɗnoo koko nattat heddotoo tan koy miijooji e gowlaali tiifondirooɗi e hakkillaaji.

Somi miijiima oo dunaa mo adinooɓe njehi ngoppi mi anndat mi daɗaani e bone baañooji ñande kala ada sippira e ɗii muuyaaji ɗi a renndintaa a fanndintaa ada redda ada reddee a faamaani haa ñalngu kural ngal woorataa yottoo felmoo dille e poofaali ɗala deeƴre e sunaare heddoo miijooji ina kagga e wiinnde yeewnde maa ɓerɗe nduttoo e Geno jom binndi jeyɗo tagooje maa ɓe nduttoo e sahaaji ɓennuɗi njiila koye imsitoo caɓɓitoo ɗo yamiroore hawri e fudoore nde bontataa haytataa ko ɗoo ɓerɗe njas njastat kono tan ngoowtataa ngoorataa, aduna ngaraa kaa meho kootaa alaa ko nawrataa so wanaa golle maa so moƴƴe maa bonɗe ko ɗum njaadataa e aññeere maa soo laamɓe maa laamaaɓe so galo maa baasɗo so ganndo maa majjuɗo kala poti e ngol bolol bolol ngol wonaa bolol laamu heedam heedaagu keeram keeram heeraagu heertiingu ngol laamɓe mahinoo ina cel celta e ooñaare e mbuuñaari e dow roofolɓe ko ngol bolol laamɗo laamɓe nuunɗuɗo golle mawni balle ñaawtoowo kala ñaawannooɓe. Yeenatenooɓe nduuɗoo goongaaji nguu ñalngu ngu on ndaɗataa sibu sagaaji toŋngaaɗi alaa mo sago mum ina ɓenna so wanaa sago tagɗo. Nguurndam men hada momtannde men ina foti firtudi huundde ko wanaa duumaade e caŋarte maayde ko gootol anndaa juumii. E kuɗol Kah Demmbe. [20/3 22:49] +225 72 22 05 62: *Eehee maa giɗo am banndam , Ɓoggi ɓernde am feccere fiɗtaandu am ,Giɗo Pulaar , ko aan tigi woni ɓesnoore ɓernde am , mi halfiniima Hoore am , gila e ɓanndu am , haa e ƴiiƴam am , ko aan woni tiimtorgal am , mi tottiima woŋki am , taaree maa giɗo am , Miinne maami reen giɗli am , mi moƴƴinat baŋŋge am , haa seendoo ɗum añɓe am , miin koy mi hooyniima dow mɗo tefa giɗli am , mi turiima mbeelu am , mboɗo miijoo giɗo am , giɗo am lewlewal ɓernde am , fitirla suudu am , maami moƴƴin heedo am , gɗ am ko ɗuum ɗoo dee woni miijo am .* *Miijo kodda bewɗo jah t Maadoŋaa wr jaawɓe* [21/3 12:57] Muhammed Diallo: *Innde:* ko helmere anndinoore hol no neɗɗo, kullel, walla huunde wiyetee.

  • Innde renndaande:* ko innde innoore geɗe keewɗe jiiduɗe ciirol.
  • Innde heertiinde:* ko innde innoore geɗal gootal e nder geɗe keewɗe jiiduɗe ciirol.

[21/3 13:13] Muhammed Diallo: *Innde neɗɗo:* Yeru: Daado; Habii; Abdul; Aamadu; Demmba;... ekn (e ko nanndi heen) haa heewi.

  • Innde kullel:*

Yeru: rawaandu; puccu; mbuubu;... ekn.

  • Innde huunde:*

Yeru: haayre; wutte; jooɗorde;... ekn.

  • Innde renndaande:*

Yeru: neɗɗo; mbeewa; dingiral; wuro;... ekn.

  • Innde Heertiinde:*

Yeru: Muritani; Senegaal; Mohammed; Geno; Fuuta Tooro;... ekn.

  • Tesko:* So aɗa winnda innde heertiinde, alaa e sago puɗɗoro-ɗaa alkulal mawngal.

[22/3 14:31] +222 34 31 81 05: *Jihaadi*

Hol ko rokki en mba'di? Rokki en mba'di ko en pirtaani aadi Mo mbaɗno‐ɗen les lekki baddi, Renndinde konuuji fellude jihaadi, Jiibnude majjere, sarde en aawdi, Ganndal e pinal haa rufi‐aawdi.

Nde pulaar noddi, seeɗa en ngaddi, Haa tiiɗi en ndadi e pellital e nehdi, Ŋoŋɗi men en mbeddi, Cummbanen mahde.

Lappi ƴellitooji en ndiidii, E peeje añɓe pulaar woto yi'e eɗen moddi Añɓe ɓee e kala nokkuuji en ndiddii.

Nde pulaar noddi, Law en kuudi, Jammbaraagal en kaddi Barke ngenndi en ngaddii.

Jannguɗo yo janngin, yettire o addii. Pinɗo yo finndin, mantireee o addii. Galo yo wallit jaariree o addii.

Donngal men ina teddi. Ngullo‐ɗen ɓiɓɓe Mbi'miyaŋkooɓe woto mo heddii, Tee, en naamnotaako njoɓdi.

Kala ko ganndal ina jara en coodii. Rommbinooɓe en, caggal yo ɓe nji'e eɓe keedi. Ɓamtude ɗemngal ko fellude jihaadi, Haɓde e ñawu e baasal, semmbe men fof eɗum haandi.

Kala telɓinoowo pulaar, yo yi'e heewɓe ina ceedii Eɗen ñammina mo mboddi Eɗen njartina mo mbordi. 

*Wullaango Boolumbal hello 36*

✍Kuɗol Amadu malal jallo [28/4 22:06] Abdoulaye Ali Ba: *Saato golle men*

1/ Sammba noddii Yero.

  • O* noddii *Mo*

2/ Mbaroodi riddii lella.

  • Ndi* riddii *ba*

3/ Henndu liɓii lekki.

  • Ndu* liɓii *ki*

4/ Nagge durii huɗo.

  • Nge* durii *ko*

5/ Subalɓe njaggii liɗɗi.

  • Ɓe* njaggii *ɗi*

6/ Be'i ñaayii gese.

  • Ɗi* ñaayii *ɗe*

7/ Bamɗi periima ñalel.

  • Ɗi* periima *ngel*

8/ Cumu bonnii ladde.

  • Ngu* bonnii *nde*

o‐ndi‐ndu‐nge‐ɓe‐ɗi‐ngu

  • ko lomto inɗe*

mo‐ba‐ki‐ko‐ɗi‐ɗe‐ngel‐nde.

  • ko lomto timmooɗe*
  • Tesko:*

Fedde innde kala e pulaar ina waawi huutoreede e lomto‐innde. So tawii lomto‐innde oo lomtii ko baɗo konngol, o wi'etee ko *lomto‐innde baɗo.* So tawii noon lomto‐innde oo lomtii ko timmoode, o wi'etee ko *lomto‐innde timmoode.*

  • DJB*

[29/4 08:13] +222 41 36 03 29: Jam waali e mon? Bannda am en. Mbaar on pinii e jam? Minen gayi ko jam tan min pini! Foɗde ko yiya e ko nana ɗum noon en ñaagiima bajjo galo dokko mo haaɓata yo hokku en ñallude e dow jam

Nde wonno ko jam tan heƴata e aadee. Ko jam woni huunde kala ɗum noon jam kala to ɓiɗɗo aadaama woni e jookli nay winndere ɗii Ko almuudo mon jallo. Aamadu jawli to cuuɗi men kooli lowre gonɗo ɗoo e laamorgo muritani noksoot. [30/4 19:06] +221 77 445 45 68: *Jalliis* Hono Jalliis weeɓaani. Noddirteeɗo Jalliis mo añaani. Ko o ngenndiyaŋke mawɗo mo famɗaani. Yiɗde makko ko ɓamtude pulaar o suuɗaani. Ko yimɓe fof o fotndi hay gooto o ɓurnaani. DJB ina anndi yeddaani. Miin dee mi jaɓanii mo mi yeddaani. Ko o jiɗɗo jiɗanɗo leñol makko suuraare ɗo ayiiba woodaani. Welatnoo taw mbeɗe waawi haaldude ɓure makko mi ŋakkinaani. Mi haala haa laaɓa taw haydara mi heddaani. Yo Allah ɓeydu cellal e baawal haa heewa taw famɗaani. Juutna balɗe makko haa ɓooya taw en keppaani. Aamiina aamiin seydi Jallo mi yejjitaani.

  • Yimre Abdullaay Aali Bah Sewnde Pinal*
  • Ñalnde 30 Seeɗto 2019 to Njum*
  • waktu 16 55*

[30/4 23:16] +33 6 40 33 12 77: Denɗi ko sellikoo hay so firlitaama; ko *_heɓtinaani_* foti winndeede e janngeede.


Heɓ ko ɗaɗol gollal *heɓde*.

Heɓii -> heɓ ɗaɗol *ii* t 3 daande baɗowal.

Heɓaani -> heɓ ɗaɗol *aani* ko *diiwtungal* T 3 bawal.

Heɓtiima heɓ ɗaɗol t s *iim* ko T 3 e daande baɗotoongal.

Heɓtii heɓ ɗaɗol t s *ii* T 2 e daande baɗotoongal.


Njuurnito ɗen no moƴƴi.


Ngaddiin alaa ɗoon. Ko *heɓtinaani* woni ko winndetee janngatee ‼✍🏿 [1/5 05:25] +222 47 44 71 69: Hammadi aannii janngooɓe!

Ceerno Hammadi Ceerno Hammadi ko baawɗo ganndal, wontii jannginoowo baaloowo seŋaade e Facebook haa weeta, tawa heblaani winndannde mum. Winndannde makko adanere, o naati e nder kalaas (rogere) o salmini almuuɓe makko (elewaaji makko).

Ceerno Hammadi : Jam waali e mon! Elewaaji : Yo a wuur ceerno ! Hammadi  : Oɗon nganndi winndannde nde mbaɗaten hannde? Elewaaji: Alaa ceerno, min nganndaa! Hammadi ƴetti kartaabal mum o wiyi elewaaji makko, ɓayde on nganndaa mi hootii galle amen. Mi wonataa ɗoo mboɗo rokka binndanɗe e elewaaji ɗi ngannda hay ko njanngata. Ñalawma ɗimmo, o arti kadi o salmini elewaaji ɗii: Hammadi: Jam waali e mon! Elewaaji : Jam waali toon ceerno ! Hammadi : Oɗon nganndi winndannde men hannde? Elewaaji: Eey ceerno! Hammadi ƴetti kartaabal mum wiyi ɓe: ɓayde oɗon nganndi haa janngo waɗde. Miin waawaa jannginde annduɓe ko poti janngineede hankadi.

Ñalawma tataɓo kadi Hammadi arti, salmini.elewaaji : Hammadi : Jam waali ! Elewaaji  : Jam waali toon ! Hammadi : Oɗon nganndi winndannde mon hannde?

Elewaaji ɗii kawji no feewi ndonki hay anndude ko poti jaabaade mo, ɓe ngoni e ƴeewondirde e koye maɓɓe.

Haa ɓooyi tan heen senngo wooto jaabii: Wiyi: eey, amin nganndi. Senngo heddiingo ngoo, wiyi alaa min nganndaa.

Ceerno Hammadi wiyi ɓe: Onon wiyi ɓe oɗon nganndi ɓee njannginee ɓe nganndaa ɓee.

Ñalawma nayaɓo oo: Hammadi : jam waali ! Oɗon nganndi winndannde pot-ɗen waɗde hannde?

Hay elew gooto jaabaaki mo, Hammadi wiyi: Njaafo-ɗon miin mi meeɗaa jannginde muumɓe. Ɗum noon mi hootii.

Hol no Hammadi foti waɗaneede Fulo: JP [3/5 20:43] +242 04 410 7643: *.......KOƊO TEDDUƊO.......*

Gila rawane oo koɗo waynii. Nde o ɓadii, won heen ndogi njaɓɓii. Hitaande o waɗi e laawol o yettii. O arii, ko juulɓe fof o jippii. Balɗe noogaas e jeenay, haa capanɗe tati, njillu makko so juutii.

Oo koɗo garɗo, yurmeende *GENO* omo yooɓii. Mo *GENO* teddini, ɓure keewɗe e makko ina coomii. Tafsiiru *QUR AANA* tedduɗo, e cuuɗi *ALLAH* ina saakii. Jamma leylatul *qadiri* koy mayru laatii. Ina yaltinee e mayru, asakal hoyre mudduuji. Ko ndu heewndu jam, nehooru pittaali. Neemaaji *ALLAH* e mayru, ñifooru fitinaaji.

Moƴƴere mayru ina seedtini, ñalnde ndu waynii. Sabu ñalnde mum, juulɗo njiy-ɗaa kala ina ñaantii. Mawɓe e sukaaɓe fof ina mbeltii. Mo woni kala, nani summba ina sajoo.

Ina hani ñalnde mum, gooto kala yaafoo, yaafnoo juulɗo banndi mum. Eɗen nduwoo, yo en mbɗtu nih mo wuuri. Tawa eɗen ɓeydii, e kala moƴƴere en ngustaaki. Njuulu e koorka, dewe men *ALLAH* yo en njoɓire aljannaaji.

Maayɓe men juulɓe, yoo *GENO* yurmo ɓe yaafoo ɓe. Aamiin, yaa barke ɓurɗo winndere. 

*RASUULU* mo hono mum woodaani.

Wallifo miijo e kuɗol. 

*ALASANA YERO* *MARKEERE NJAAY.* 
*MO FONNDU MAWNGO.* 
*ÑALNDE NAASAANDE.* *2/5/2019*

[3/5 23:31] +222 41 23 63 79: *.......KOƊO TEDDUƊO.......*

Gila rawane oo koɗo waynii. Nde o ɓadii, won heen ndogi njaɓɓii. Hitaande o waɗi e laawol o yettii. O arii, ko juulɓe fof o jippii. Balɗe noogaas e jeenay, haa capanɗe tati, njillu makko so juutii.

Oo koɗo garɗo, yurmeende *GENO* omo yooɓii. Mo *GENO* teddini, ɓure keewɗe e makko ina coomii. Tafsiiru *QUR AANA* tedduɗo, e cuuɗi *ALLAH* ina saakii. Jamma leylatul *qadiri* koy mayru laatii. Ina yaltinee e mayru, asakal hoyre mudduuji. Ko ndu heewndu jam, nehooru pittaali. Neemaaji *ALLAH* e mayru, ñifooru fitinaaji.

Moƴƴere mayru ina seedtini, ñalnde ndu waynii. Sabu ñalnde mum, juulɗo njiy-ɗaa kala ina ñaantii. Mawɓe e sukaaɓe fof ina mbeltii. Mo woni kala, nani summba ina sajoo.

Ina hani ñalnde mum, gooto kala yaafoo, yaafnoo juulɗo banndi mum. Eɗen nduwoo, yo en mbɗtu nih mo wuuri. Tawa eɗen ɓeydii, e kala moƴƴere en ngustaaki. Njuulu e koorka, dewe men *ALLAH* yo en njoɓire aljannaaji.

Maayɓe men juulɓe, yoo *GENO* yurmo ɓe yaafoo ɓe. Aamiin, yaa barke ɓurɗo winndere. 

*RASUULU* mo hono mum woodaani.

Wallifo miijo e kuɗol. 

*ALASANA YERO* *MARKEERE NJAAY.* 
*MO FONNDU MAWNGO.* 
*ÑALNDE NAASAANDE.* *2/5/2019*

[4/5 11:38] Abdoulaye Ali Ba: *Dingiral jamma belaa* Laana ɓamtaare ngal awƴiraa.

  • Dingiral jamma belaa*

Jaŋde pulaar ngal anndiraa.

  • Dingiral jamma belaa*

Fijirde e jaleeɗe ngal teskiraa.

  • Dingiral jamma belaa*

Pinal e ganndal ngal siŋkiraa.

  • Dingiral jamma belaa*

Gooto kala addii heen ballal mum tawi ina welaa.

  • Dingiral jamma belaa*

Kono yiɗɓe nawlirde ɓee mballiraa.

  • Dingiral jamma belaa*

Poɓɓee juuɗe mon dow tawi oɗon mbelaa.


  • Sewnde Pinal*

Abdullaay Aali Bah [8/5 02:40] +221 77 445 45 68: *Ndenten*

Fulɓe *Ndenten* Poolgu *keɓen* Fulɓe *Ndenten* Mbele kule *ɗen* Bonnitooɓe Leñol *men* Taaro bonnitde ndeento *en*

  • Fulɓe* *Ndenten*

Fulɓe *Ndenten*

Holko saabi peccoor *men* ? 

_Mawnikinaade haa waya no_ *Jullaare* 
_Feto Fetto haa wontana ɗum_ *boomaare*

So moni Kala waawno heɗaaɗe *Banndum* So moni Kala waawno ruttaade e *Banndum*

Mbela wonataano Ngartama leñol *men* ? Njuurnito ɗen Golle *men* Ko Adi nde nimso ina jolana *en* 

Ngare haa *ɓamden*   
    Golle men *Pewjiden*

Woto e men *keddiiɗo* Moni kala e men yo faarnoro *gadiiɗo*

Leñol men *Toownen* ƴiiƴam men woto *ngelen*

Fulɓe *Ndenten* Yawaare *ngitten*

Mawɓe men ko salinooɓe *yawaare* Joomen hakkillaaji *ɓamtaare* Yonta hannde ko ɗaaniiɗo Sabu *welsindaare* e *Mawnikinaare*

Fulɓe *Ndenten* Holko saabi peccoor *men* ?

Moni Kala ina foottikino e Leñam- *Leñamaagu* Haa Jibinani ɓesngu mum *ɓocongaagu*

Fulɓe *Ndenten* Holko saabi peccoor *men* ?

Leñol men *yoolaama* Jaambareeɓe men *Njejjitaama* Miskineeɓe men *njawaama* . Ala ko saabi so wona enen e koe *men* Ngam yeebaade iwdi *men* E yejjjitde fina tawa *men* .

Fulɓe *Ndenten* Peccoor *ngoppen*

Holko saabi peccoor *men* ? 

 Moni Kala ne fiito becce e wiide ko *Pullo*

Tawi ko kañum ɓuri nuskinde ɓiyi *Pullo* 

*Holi Enen?*
  • Holko haɗi Ndenten?*_
  • Leñol men Peewniten.*

Fulɓe *Ndenten* Peccoor *ceeren* Dental *nodden* Doole *keɓen* 

*📙🖊E Kuɗol*  Aadama Mboocel Mbooc Ñalnde 07/05/2019 To Dakar/Université Cheikh Anta Diop

[8/5 23:03] +225 88 84 67 82: 42,Geɗe jeeɗiɗi kalkooje


Abuu Hurayrata (yo 

weleede Allah Won e makko)

Wi'i Nulaaɗo Allah (mo 

jam e Kisal ngoni oo)

Wi'i: Ngoɗɗito - ɗee

Geɗe jeeɗiɗi kalkooje.

Ɓe mbi'i mo Nulaaɗo, hol

ɗeen geɗe? O Wi'i 1 

Renndidinde       Allah    e

goɗɗum;      2 Mbileewu;

3 Warde Fiɗtaandu ndu

Allah harmini wareede 

So wonaa e laawol Sariya;

Ňaamde Ribaa (quluul)

Ňaamde jawdi baaye;

Dogde ňande wolde

Jihaadi diine; E tukkude

(tuumde) rewɓe resaaɓe

Juulɓe, welsinddɓe

Paŋkare (fijirde). 

Winndande  Abuu Sy

Kuɗol Giɗo Leňol✍ [11/5 19:18] +221 77 621 89 79: Fary Silate KA

Banndiraaɓe tedduɓe,

Hono no Koolaaɗo men kuuɓal Yaayaa Ñas habriri nii, Fedde men ganndal, wi'eteende ACALAN ndee (AKADEMI AFRIK mbo ƊEMƊE) ina yuɓɓina hikka "KAWGEL WALLIFO E ƊEMƊE NGENNDIIJE AFRIK". Ina waɗanee njeenaari.

Ɗee ɗoo balɗe, maa batu ñaawooɓe (hono siri oo) oo hawroy Bamakoo ngam fuɗɗaade feewnude no kawgel ngel yahnirtee: sarɗiiji jeyegol heen, no ñaawirtee, no njernaari ndii fotata e no yoɓirtee fof, ekn., e nder lewru Koorka hee.

Maa mi tawoye. Ko e mawɓe ACALAN njeyaa-mi.

So mi artii e jam, ma en noddondir e batu humpito keeriiɗo, wonande yiɗɓe jeyeede ɓee e kawgel hee. Naamnaa tan noon ko binndanɗe ne muulaaka tawa.

Ɗuum noon, cetten kuɗi men. Woto pulaar heedtu caggal.

On njaaraama [28/5 22:53] +221 77 982 57 30: E innde *Alla* jurum deero jurmotooɗo, yo

  • Alla* juul e koohooho men *Muhammad* e

koreeji makko e won'diiɓe makko hisna ɓe yettoode woodani *Alla* joom binnde, juulde e kisal yo won e koohooho men

  • Muhammad,* timmoode annabaaɓe

almaami nelaaɓe. ko adi fof ko ina waɗɗo kellifaaɗo, ko sellin'de liimanaagal mum (gooŋɗingol mum), refti heen ko anndude ko ambo moƴƴinira farilla toɗɗiiɗo mbo, ko wayno ñaawooje juulde e laaɓal e koorka. ina waɗɗii mbo kanko kellifaaɗo o reenondirde e keeri *Alla,* O haaɗa e jamirooje *Alla* O reento kaɗe *Alla,* O tuuba faade e Alla seenaade woodanii mbo, ko adi ko *Alla* ina tikkana mbo. sarɗiyeeji tuubabuya ko nimsude ko ɓocciti ɗum ko yawti, O fiɓa anniya O ruttotaako heen ko heddi e nguundam makko, e woppude goofol ngol ɗoon e ɗoon, so tawii kay ambo wonno e maggol. daganaaki mbo leelkinaade e tuubabuya, daganaaki mbo kadi wiyde haa *Alla* feewna kam, sabu ɗuum jeyaa ko e maale malkiseede e maale wemmbeede, e maale melsiteede jiyɗe ɓernde. [28/5 23:01] +221 77 982 57 30: ina waɗɗi mbo kanko kellifaaɗo o reen'de ɗemngal makko e kala haala mbonka e jennooje e goondooje ceergal, wufde juulɗo, yennude juulɗo hoynude juulɗo, e hulɓin'de juulɗo ko aldaa e haqqe sariyya. Ina waɗɗo mbo haa jooni reen'de gite makko nde O ndaarata feewde e ko harmi, dagantaako mbo ndaarde juulɗo ndaarannde nde ina lora ɗum, so wonaa tawa ko faasike, Oon ina waɗɗii hiiɗaade mbo. ina waɗɗoo mbo kadi haa jooni reen'de terɗe makko denndaangal no O waawri. So ambo yiɗa, yo O yiɗir *Alla* O añira *Alla,* O welire *Alla,* O tikkira *Alla,* O yamira ko moƴƴi, O haɗa ko boni. Ina harmi e makko fenaande, ñoore, mboɗikaagu, mawnikinaare, haawtaare, yeengo, nan nanti, ngañgu, haasidaagal, ñiŋde tawaaɗo, ñiŋde mbo tawaaka, fijindaaru, jalkitde, jin'de, ndaarde debbo janano, e dakmitoraade haala mum, e ñaamde jawɗeele janane tawa joomum en mbelaaka, e ñaamirde tefoore walla diini. daganaaki mbo kadi neeɓnude juulde haa waktu yawta daganaaki mbo won'dikinaade faasike. [28/5 23:04] +221 77 982 57 30: Woto o jooɗodo e makko so wonaa tawa alaa ko o waawi heen, woto o ndaartu weluya tagaaɗo, ko ina tikkina tagɗo O.

  • Alla* senaare woodani mbo, wiy ko *Alla* e

nelaaɗo mum s.a.w ɓuri haandude e nde ɓe mbelnanta mbo, so tawii kay O laatiima ko o gooŋɗinɗo.

  • Nelaaɗo* mbo jam e kisal woni e mum, wiy

ɗooftaare alanaa tagaaɗo e dow ambo woni e goofol tagɗo O, daganaaki kellifaaɗo waɗde hay huunde haa O annda ñaawoore *Alla* e ndeen ɗoon huunde, haa o naamndo annduɓe, O ñeemtina e ɓeen abbiiɓe e sunna *Nelaaɗo*

  • Alla* s.a.w ɓeen tinndinooɓe ɗooftaade
  • Alla,* ina ndeentina e abbaade laawol

seyɗaan. woto O welane hoore makko ko fellisaaɓe mbelanaa koye mum'en ko, fellisaaɓe ngoni nguurndameeji mum'en ina njehi eko wonaa ɗooftaare *Alla* toowɗo O. ɓeen dey ko ɓeen ngoni perduɓe, ko ɓeen ngoni ɓooyooɓe woyde ñande ñalawma darnga. Eɗen ñaagi *Alla* nde hawrodinta en e abbaade e ñemmbude sunna *Nelaaɗo* men s.a.w, tefanoowo en ñande ñalawma darnga. *Aamiin.* [30/5 02:20] +221 77 576 30 43: -So taarik haalaama, fulɓe mbi'a ko kam en ɓuri ɓooyde. Walla ɓe mbi'a ko e maɓɓe ko ɓuri heewde e leƴƴi ɗii njalti .

-So ganndal haalaama, mbi'a so wonaa mo ɓe njanngini, alaa jannginɗo ɓe ganndal.

- So pinal haalaama, ɓe mbi'a ko e maɓɓe ko ɓuri heewde e leƴƴi ɗii nokki jeeynge ko njaynorii...

- So cuusal haalaama, ɓe mbia ko kamɓe ñeemtinaa...... -So ƴoyre haalaama, ɓe mbi'a ko amɓe ɓuri leƴƴi ɗii fof ƴoyre. 

Hol ko waɗi ɓe ngardaaki  aduna oo hannde ?

Tawde ina anndaa ko ɗee geɗe ngardii aduna oo hannde?

Kaawis Alla e ngol leñol !

Kuɗol *Barogel Ngenndi* [31/5 02:44] Jaliss: Neldal Faade Kala Jaaraaɗo Giɗo [Sehil, neene, baaba, miñiraaɗo, mawniraaɗo, kaawiraaɗo , joom suudu , joom Galle...

  • Giɗo Hooti Saare Goonga*

Gila Nganndumaami Ceermi e *Mette* Njejjitmi ma aduna meeɗ fiidemi *Pette* Gila Njaaɗa Hakkilam *Wirni* Mbelamam *Usti* Miijam *Duurni* Sabu Anndude ka Giɗo mbomi *dañcata* Hay Somi dañi hono ma anndu feccere ma o *heɓata* 

_Hannde a Woɗɗi_ 
_Miinne mi teeli_

Saha fof mi miijo Hoto *paami* Miin e nde yeeweende mi ala to *njaami* Allah Yoo Ko *faabiimi* Mbiɗo haɓay hakkille haa ɓernde *Jaabiimi* 

_Nde wiimi Jabru Geno_ 
_Ko Kam Adduno Nawti_

Gonɗam Caami Ngam Anndude ko Goonga mo *yeddataako* 

     Kono mo caliimi      jabde sabu gidgol am e Giɗo *seedtottaako* .

Mi siftori goram moosaali *ma* Hay so aɗa mettini mi *anndantaanoma*

Giɗo Yehi *waynaaki* Woppikam e o aduna mo *hoolnaaki* . Yo Geno Yurme yaafoma Wattuma e maayɓe Malaaɓe Haa nde cuddiimi leppi leydi mi *yejjittaama* . Ngati aan e nder ɓerndam Hay gaño *duuftataama* 

*E Kuɗol* 🗓🗒📚🖊🖋: *Aadama Mboocel Mbooc* Aañam-Goli Saare Hamjatu Baaba

[31/5 02:51] +221 77 576 30 43: Neldal fayde e kala jahraaɗo giɗo walla sehil, neene, baaba, miñiraaɗo, mawniraaɗo, kaawiraaɗo, joom suudu, joom galle !

  • Giɗo Hooti Saare Goonga*

Gila Nganndumaami Ceermi e *Mette* Njejjitmi ma aduna meeɗ fiidemi *Pette* Gila Njaaɗa Hakkilam *Wirni* Mbelamam *Usti* Miijam *Duurni* Sabu Anndude ka Giɗo mbomi *dañcata* Hay Somi dañi hono ma anndu feccere ma o *heɓata* 

_Hannde a Woɗɗi_ 
_Miinne mi teeli_

Saha fof mi miijo Hoto *paami* Miin e nde yeeweende mi ala to *njaami* Allah Yoo Ko *faabiimi* Mbiɗo haɓay hakkille haa ɓernde *Jaabiimi* 

_Nde wiimi Jabru Geno_ 
_Ko Kam Adduno Nawti_

Gonɗam Caami Ngam Anndude ko Goonga mo *yeddataako* 

     Kono mo caliimi      jabde sabu gidgol am e Giɗo *seedtottaako* .

Mi siftori goram moosaali *ma* Hay so aɗa mettini mi *anndantaanoma*

Giɗo Yehi *waynaaki* Woppikam e o aduna mo *hoolnaaki* . Yo Geno Yurme yaafoma Wattuma e maayɓe Malaaɓe Haa nde cuddiimi leppi leydi mi *yejjittaama* . Ngati aan e nder ɓerndam Hay gaño *duuftataama* 

*E Kuɗol* 🗓🗒📚🖊🖋: *Aadama Mboocel Mbooc* Aañam-Goli Saare Hamjatu Baaba

[31/5 02:59] +221 77 576 30 43: Neldal fayde e kala jahraaɗo giɗo walla sehil, neene, baaba, miñiraaɗo, mawniraaɗo, kaawiraaɗo, joom suudu, joom galle !

Gila nganndu maa mi ceer-mi e mette. Njejjit-mi aduna meeɗii fiyde mi pette. Gila njah-ɗaa hakkille am wirnii. Mbelamma am ustii. Sabu anndude ko a giɗo mbo mi añtataa. Hay so mi dañi hono maa, anndu feccere maa o heɓataa. [31/5 03:08] +221 77 576 30 43: Neldal fayde e kala jahraaɗo giɗo walla sehil, neene, baaba, miñiraaɗo, mawniraaɗo, kaawiraaɗo, joom suudu, joom galle !

Gila nganndu maa mi ceer-mi e mette. Njejjit-mi aduna meeɗii fiyde mi pette. Gila njah-ɗaa hakkille am wirnii. Mbelamma am ustii. Sabu anndude ko a giɗo mbo mi añtataa. Hay so mi dañi hono maa, anndu feccere maa o heɓataa.

Hannde a woɗɗii. Miin ne mi teelii. Sahaa fof mi miijoo hoto pay-mi. Miin e ndee yeeweende, alaa to njah-mi. Alla yoo ko faabiimi ! Miɗa haɓa e hakkille, haa ɓernde jaabtiimi. Nde wiy-mi jaɓru Geno. Ko kam addunoo nawtii. Gonɗi am caami, ngam anndude ko goonga yeddotaako. [31/5 03:25] +221 77 576 30 43: Neldal fayde e kala jahraaɗo giɗo walla sehil, neene, baaba, miñiraaɗo, mawniraaɗo, kaawiraaɗo, joom suudu, joom galle !

Gila nganndu maa mi ceer-mi e mette. Njejjit-mi aduna meeɗii fiyde mi pette. Gila njah-ɗaa hakkille am wirnii. Mbelamma am ustii. Sabu anndude ko a giɗo mbo mi añtataa. Hay so mi dañi hono maa, anndu feccere maa o heɓataa.

Hannde a woɗɗii. Miin ne mi teelii. Sahaa fof mi miijoo hoto pay-mi. Miin e ndee yeeweende, alaa to njah-mi. Alla yoo ko faabiimi ! Miɗa haɓa e hakkille, haa ɓernde jaabtiimi. Nde wiy-mi jaɓru Geno. Ko kam addunoo nawtii. Gonɗi am caami, ngam anndude ko goonga yeddotaako. Kono caliimi jaɓde, sabu giɗgol am e giɗo am seedtotako. Mi siirtorii goram moosooji maa. Hay so aɗa mettini, mi anndataa ɗum e maa.

Giɗo yehii waynaaki. Woppii kam e oo aduna mo hoolnaaki. Yoo Geno yurmo yaafo maa. Waɗtumaa e maayɓe malaaɓe. Haa mi suddo leppi leydi, mi yejjittaama. Ngati aan e nder ɓernde am, hay gaño duuftataama.

Kuɗol: Aamadu Mbooc Añam-Goli saare Hamjatu Baaba. [31/5 05:58] +222 47 44 71 69: _Waɗii jooni duuɓi tati, ko mbaɗduno-ɗen oo gorkaajo tedduɗo yeewtere_ _hono Dr Kan Haamiidu Baaba. Yeewtere ndee ine_ _tawee e 👉 youtube: Jaayre Pinal_ ( _Jalluɗi ceeɓndam)_ 

*Huunde e naamnde, ɗe keɓno-ɗen* *naamndaade mo:* 

*JP* :  Dr Kan Haamiidu Baaba, a heɓiino teddinireede kawgel noddirteengal Jalluɗi ceeɓndam.  A tawtoraama kihondiral ngal to la case. Holi no njiyru-ɗaa ɗum.

*Dr KHB* : Ko adii kala weltaare mawnde. Sikki alaa ngel kawgel won ko janngini mi ko heewi. Yeru daɓɓo tan, mi anndaano "Génie en herbe" wiyetee e Pulaar ko jalluɗi ceeɓndam.  Addanta neɗɗo anndude kelmeendi keewndi noon, ko janngude ɗemngal mum.



*JP* : Ko ɗoon tiindi-ɗen jooni nih, Dr KHB ɓayde hannde oo ko a hooreejo lannda MPR (Dillere ngam Mahtaade Muritani), mbele Dr Kan ine hebii laawɗinde ɗemɗe ngenndiije so Allah rokkii ɗum ardaade leydi Muritani?

*Dr KHB:* eey ɗum kam sikki alaa heen nih, sibu jeyaa ko e paandaale lannda kaa ɓurɗe tabitde. Sibu neɗɗo kala ɓamtortoo ko e ɗemngal mum neeniwal. 

*JP* : Konngol maa cakkitiingol e ko njiɗno-ɗaa haalde, tawa mi naamndaaki ma.

*Dr KHB* : Wasiyaaji am tan ko nde duɗe Pulaar ɗee kala njogotoo njuɓɓudi ngootiri kadi mbaɗda heen fannuuji ɗii fof hono no duɗal Pulaar to 12 jannginirta nih. Kadi mi teskiima duɗe Pulaar ɓuri wonde ko to PK. Yo hirjino waɗe, mbele leeɗe gonɗe ɗoo e Nuwaasot kala mbaɗta janngude Pulaar. Kala kadi ko ummani-ɗon ko abbitii e geɗe Pulaar, la case ko udditani on. Ko onon njeyi.

*JP* : A jaaraama, tuma nde ɗaccu-ɗaa ngoƴaaji maa kala ngar-ɗaa nootaade min.
*Dr KHB* : A jaaraama!  

*JP*

[1/6 22:37] +221 77 445 45 68: 😒 *Cikkumi ko ɓe ngonaani, ɓe ngoni komi sikkaani.*😒

Ɓe cikkimi komi wonaani. Ngonmi ko ɓe cikkaani. Ko ɓe cikki ngonmi koo, mi wonaani. Ngonmi ko ɓe cikkaani ngonmi koo. Ɓe ngoni ko cikkumi ɓe cikkimi ngonmi koo. Ko maatnoomi koo e ko ɓe maati koo woɗɗondiri seerti. Tuum-mi ɓe he ko ɓe cikki ngonmi koo. Ndekete ɓe cikkaani ko cikkumi ɓe cikki ngonmi koo. Sikke am serendii sori sorti woɗɗi woɗɗitii mbaylaandi jiiɗe amen. Ndekete ko e fuuyfayaaji miijo min ngoni amin cikka ko min njiyaani. Amin njiya ko min cikkaani. Min ceerataa he sikkude moni kala, moni kala ina sikka amen.

Cikke semmbolini woni ŋaaraa. Goonga leefi ñawi tuuti furlii. Ƴeewmi ƴeewtindiimi, tawmi so mi ƴeewtaaki sikke am ko e ɗawde woɗɓe jojjande mum en ngonmi. Njooɗiimi, mbuññiniimi, coppiniimi, haa ɓooyi pellitmi ndariimi cirŋiniimi mbiymi loppet sikkude sikke gustal he neɗɗaŋke. Loppet sikkude ko mi yiyraani yitere ɓetoore. Loppet sikkude ko mi naniraani hunduko baɗɗo bonannde boneere.

Mi yi'ii kono mi laaɓaaka. Mi nanii kono mi anndaa so ko ɗum pepindaaka. Ɗum memi ɓernde am. Ɗum jiiɓi hakkille am neldumi ɗum ngam yi'a ɗum banndam am. Carmi ɗum ngam ɗum muusa giɗo am. Huunde ndee sarii tawa ɗum gooŋɗaani. Aduna fof yiyi, haawaa, haamtii, ɓee heen mbeltii; woɗɓe cunii, ɓeya ceki ngam ko pentol woni ɗoon ina jaalii.

Gila ndeen caliimi fof so wonaa ɓetmi ɗum ɓetdi mbiyndi loy. Peertu-mi gite hakkille. Ndiiltumi harkille diilinooɗo he ɓernde. Moƴƴitinmi sikke koolkisiimi kala huunde. Looyndiimi gowlaali, ceɗmi wakaruuji.

E kuɗol: ✍️ *Mohammed Jallo* [2/6 00:45] +221 77 982 57 30: CEERNO ALHAJJI MUHAMMADU SAYDU BA RTA Huunde e yeewtere makko. Ceerno Mawɗo: Yoo Allah (h)okku en e leeydi makko ko eɗen mballitoro dewal makko, o jokka enɗam men ne e moƴƴere makko, o newnana en rewde Allah, o wuurta en e yahde jamaa, o wuurta en e janngude Alqur'aana, o rutta hakkillaajo men ɗii e mijaade no moƴƴinirten hakkunde men e makko e hakkunde men e juulɓe, ɗuum wonta haajuuji men, wonta anniyaaji men, o rokka en e nder men haqqilɓe (ɓurɓe ƴoƴje) ɓe ina njaha e moƴƴinde enɗameeje men, e moƴƴondirde en. O rokka en haqqilɓe ɓe ina hustana en kala teddeendi yiɗde aduna e haqqilɓe ɓe ena ndutta hakkillaaji meen e yiɗondirde e Allah e Nelaaɗo mum (SAW), e yiɗondirde e juulɓe.

Allah ina hattani ɗuum, yo o waɗ ɗum e ɓural makko, yo o waɗan en barke e kala ko ngollaten, yo o waɗan en barke e kala ko paggi ɗen, yo o wan en barke e kala ko njibinɗen,yo o rokku en ruttude e makko ko rokki en fof, yo o rokku en ruttude e makko kala ko o rokki en, o rokka en ruttude e makko ɓiɓɓe ɓe njagine Alqur'aan, o rokka en lappude gaweeje men lappen ngasken, ndokken miskineeɓe Allah, o rokka en ɗuum, yo o feewnu en e siraaɗal mustaqiima sabu barke Nelaaɗo Allah SAW, o rokka en nanngude laawol Seek Aamadu Tijjaane (RTA), enen e ɓiɓɓe men e rewɓe men, o rokka en gullude ngol ne e yeeso weleede makko, Allahumma Salli alaa Seyyidinaa Muhamadu.

Noo waɗiri huunde nde nii ko kanko Allah tan waawi noon, noo wondirta e maɓɓe nii kadi ko kanko tan waawi noon, noo tagiriɓe nii ko kanko tan anndi noon, noo wondirta e maɓɓe nii ko kanko tan waawi noon. Nde wonnoo ko noon ko kanko tan anndi no haalirta haala ngoota wona ñawooje celluɗe, to makko eto sariya makko, kanko omo anndi noo haalirta konngol makko gootol ngol, wona ñaawoore sellunde to makko to hadara makko eto hadara sariya makko. Nde wonnoo maccuɗo omo waɗi ɗum e sifaa kaawniiɗo, jahoowo e sifa poolgu, omo tagi ɗum e muuyo noo muuyrunoo ɗum nii, too muuynoo ɗum to konnguɗi e golle ko adii nde o tagata ɗum, o tagi ɗum o reftini ɗum e ngoon muuyo, ɗum kam nde wonnoo ko kanko tan e hoyre makko, tawu golle makko e konnguɗi makko (kanko maccuɗo oo) ko maa njaltira no Allah muuyirnooni tan, ɗuum ko maa waya noon tan. Nde wonnoo noon ko o Hakiimu omo anndi ko jurmotooɗo, ko jaafatooɗo, ko dokkoowo, o tawi ko ma o tagira nii maccuɗo to gila e adan nde wawa yahdude e makko, ara ina waɗa ko yamira omo rokka ɗum, ina waɗa ko yamiraaka hatojina e ñaagaade mo yo o yaafo ɗum, o yaafo ɗum. Kanko ko kanko tan anndi no waɗiri ɗum, no weliraani ko noon o waɗiri, no fewiranimo nii o noon o waɗiri. 

Ɗum waɗi enen en nganndata nganndal bellitaangal no ngondirten e makko, ɗum waɗi en mbaawata haala celluka ka ina waawa rewindaade hadara makko e sariya makko, nde wonnoo ko noon-noon, enen en mbat anniyaaji men e haalaaji men en mbat ɗuum, kono kanum tinnoɗen tan enen eɗen njetti Allah ko en moƴƴuɓe mum, sabu hay gooto yeɗdaani to ɓernde mum goonga Allah o, hay gooto añaani, ko tagoore tan maa yahra no yahrata nii, yimɓe kadi ina ballondira heen no wallondirtee ni, gooto fof daña heen ko liggi, gooto fof daña ko tuubi, a yiyaani alaa timmuɗo mo tuubataa ne, a yiyaani alaa moƴƴinoowo mo bonnataa e so wonaa denaaɗo ne.

Nde wonno ko noon eɗen ñaagii Kaliifa men yo o yaafo en ndenndaangal ko pergiti ɗen e ndenndaa ngal ko ustu ɗen, eɗen ñaagii ɗum Kaliifa men, eɗen njaɓi maccuɗo koko lohi, koko foola, haɗataamo wiyeede noon yo o tinno, ko o woya yo o tinno fof noon ko o lohi ko eko o foola ko o waawa yaltude e ɗuum, kono noon en kirjinat, en kaalat, en njoofoto, en mbaɗat ko mbaaw ɗen fof, nde wonno ko noon wiya yo en mbay, ko noon wiya yo en mbat, enen kay tinno en tan kono en jettii Allah eɗen tijjii njurumndeeru Allah insaa'Allahu Taala, eɗen tijjii njurumndeeru Allah, kala o neɗɗo nooto to heɗo ko tarii o tarii fof o waɗat ɗum.

Yoo Allah noon hawridin en e moƴƴere mum, en njettii Allah jinkuɗo en moƴƴere, mbaɗɗo haa eɗen njooɗanoo moƴƴere, so a ƴeewii no njooɗoriɗen ɗoo ni tan, no ndeeƴirɗen ɗoo ni, no jogiteriɗen ɗoo ni koye men hay gooto waɗaaka noon e forso mum, hay gooto nelanaaka, gooto fof ko yiɗde moƴƴere ina ndaarta ɗum, Allah no way wonde moƴƴo nii o ɗaccataa yimɓe ndaartooɓe moƴƴere so wona o rokkii ɗum en moƴƴere nde, yoo Allah rokku en moƴƴere mum, yoo Allah yaafo en bakkajuuji men.

Jooni kadi en mbasoyondirii moƴƴere nde, mi resndii on Alla e Nelaaɗo mum SAW, mi resndii on sunna Nelaaɗo Allah SAW, mi resndii on laawol Seekna Aamadu Tijjane RTA.

Njaafo ɗon min noon, njaafo ɗon min, yoo Allah yoofo en enen fof, Allahumma Salli Alaa Seyyidinaa Muhammadu.

Njaafo ɗon Al Fulaani ne

Kuɗol Al Fulaani Bah. [2/6 22:47] +221 77 982 57 30: Asakal muddu hoore, no Fuutankooɓe keewi wiirude ɗum. Woni زكاةالفطر

Ina tabiti ɗo Nulaaɗo Allah SAW Asakal muddu hoore, ko farilla mo Nulaaɗo Allah SAW farli e dow juulɓe. Sunna addii wonde asakal muddu hoore ina waɗɗii hadiisaaji keewɗi ngaddii ɗum, kadi ina tabiti Nulaaɗo Allah SAW yaltinii ɗum tuggude e hitaande ɗiɗmere ferge haa o yalti aduna o meeɗaa waasde yaltinde ɗum. kadi denndaangal kadi lomtinooɓe ɓee hay gooto e maɓɓe meeɗaa waasde yaltinde ɗum.

Hol ko woni nafoore asakal muddu hoore?

No hadiis kabruɗo asakal muddu hoore o addiri nih, ina soomi nafooje ɗiɗi, 1= Nafoore jaltinɗo oo. 2= Nafoore tottateeɗo o. so tawii ko jaltinɗo oo naftortoo heen, ko Nulaaɗo Allah SAW wii yaltinde asakal muddu koorka ina laɓɓina koornooɗo o e haalaluuji ɗi moƴƴaani ɗi o haalnoo e golle ɗe peewaani ɗe o gollu noo e nder koorka, asakal ngal ina laɓɓinanamo ɗiin goofi, haa won e annduɓe mbii asakal muddu koorka ina wai e koorka no sujuude jejji wai e njuulu nih. kadi so wiyaama asakal jawdi kañum ardi ko haa laɓɓina jawdi, asakal muddu hoore noon kañum ardi ko laɓɓinde neɗɗo o e hoyre mum.

So tawii ko dokkateeɗo asakal kal oone ina jogii nafoore sabu wiyaa yo o rokkire asakal kal ko ngam o yondinoo e ñaagoyaade ñande juulde ndee, kadi tawde ñalawma juulde ko ñalawma weltaare kankone o daña weltaade.

Hol ko woni asakal muddu hoore?

Asakal muddu hoore, ko sadak jaltinteeɗo caggal nde koorka maayi, ko ɗum waɗi nih haa inniraa asakal taƴgol koorka. walla sadaq taƴgol koorka.

Hol ko yaltintee e Asakal muddu hoore?

Yaltintee koe nguura ɓurka wuureede e nokku mo joomum waawi wonde kala, ina wona maaro, walla gawri e fannuuji mum kala, walla bele, walla tamaro ekn.

Hol no foti ko yaltintee?

Yaltintee ko muddu metirgal Annabi SAW, e kala hoore ko muddu yaltinantee, muddu noon no annduɓe kaaldi fotata koe goɓɓe nay juuɗe ɗiɗi taw ɗe mbertaaki kadi ɗe tamaaki, taw kadi ko juuɗe neɗɗo potɗo, taw wonaa jom juuɗe mawɗe haa ɓurti no juuɗe yirlaaɓe ɓe keewi waade nih, taw kadi wonaa njuukon tokoson. ko nokkanɗe makko e juuɗe ɗiɗi laaɓi nay so rentii wonata muddu gooto potɗo yaltinaneede kala neɗɗo gooto. so joomum ronkii dañde muddu ɓetirɗo ina waawi yaltinirde peese, muddu so qiimaama to peese wonata ko kilooji ɗiɗi pawɗi seeɗa, so muddu dañaama ko ɗum ɓuri. sabu eɗen nganndi ɓetu e peese wonaa gootum, huunde ina waawi fotde e ɓetu taw fotaani to peese, nde tawnoo ɓetu kañum ko keewal, peese ko teddeendi. kono kam so ɓetirgal dañaaka ina waawi peeseede, peese ɗee ina hawraa ko heewi fof kam ko kilooji ɗiɗi pawɗi seeɗa.

Hol ɓe waɗɗii e mum en yaltinde Asakal muddu hoore?

Ina waɗɗii e dow kala juulɗo, mawɗo e suka, dimo e diimaajo, kaqqilɗo e gustiiɗo, koornooɗo e mo hooraani, ɓee ɗo fof ina waɗɗii e mum en yaltinde asakal muddu hoore, waɗɗortoo e dow neɗɗo noon ko taw omo jogii ko ɓurti bottaari e hiraande makko ñande juulde nde. kadi kala mo nafaqe mum fawii e dow maa, woni ɓiye tokooso mo alaa, e cuddiiɗo ma mo alaa, e jinnaaɗo ma mo alaa, ɓee ɗo fof so tawii eɓe njogii koɓe njaltini yoɓe njaltinan koye maɓɓe ko ɗum woni ko ɓuri, soɓe ngalaa noon ko jogiiɗo nafaqe maɓɓe oo yaltinantaɓe, ko kanko kadi yaltinanta maccuɗo makko, e liggatooɗo makko «mbinndaan» ekn..

Hol nde waɗɗatoo yaltinde asakal muddu hoore?

Koŋnguɗi ɗiɗi ngarii heen. won koŋngol wii so naange mutii lawru yiyaama tan ko ɗoon yaltinde nde waɗɗatoo, kaŋngol gotngol wii alaa ko ñande subaka juulde ko adii nde yimɓe ina pummoya ko ndeen waɗɗatoo, ko ɗum waɗi so neɗɗo maayi ñande ina weeta ina wona juulde ko adii mutal naange o yaltinantaake asakal muddu hoore, so o maayi ko caggal mutal naange omo yaltinanee, wonande yaaruɓe waɗɗatoo ko caggal nde naange muti ɓe. so neɗɗo tuubii ko adii mutal naange omo yaltinanee, so tawii noon o tuubi ko jamma ñande ina weeta ina wonaa juulde nde oon kadi yaltinantaake, sabu nde waɗɗii nde taw o wonaani juulɗo tawo, ko noon kadi so ɓiɗɗo jibinaama ko adii mutal naange oon ina yaltinanee, so tawii noon o jibinaa ko jamma oon kadi yaltinantaake, so maccuɗo rimɗii ko adii mutal naange gonnooɗo khaliifa makko oo nattii waɗɗaade e mum yaltinandemo, hankadi ko kanko yaltinanta hoyre makko, sabu nde waɗɗii nde tawi ko o rimɗii, ko noonne kadi so neɗɗo seerii jom suudu mum ko adii mutal naange, o yaltinantaa ɗum, so tawii noon koe jammaagu hee o seerimo omo yaltinanamo. hay so noon won wiiɓe hay so o seeri jom suudu makko tawde kay ko ceergal gartirteengal haɗataamo yaltinandemo hay so o seerimo koe nder koorka, so tawii ko ceergal ngal artirtaake noon, ƴeewatee ko so tawii ndeo seerimo nde ko caggal nde waɗɗii, woni caggal nde naange muti haa lewru darii, so tawii ko noon ɗum haɗataamo yaltinandemo hay so ko ceergal ngal artirtaake. so tawii o seerimo koko adii mutal naange noon o yaltinantaamo.

Yaltintee ko subaka juulde ko adii nde yimɓe ina njalta pummirgal, yaltinde ko adii juulde ñalawma walla balɗe ɗiɗi bonaani, sabu habraama won e sahaabaaɓe Nulaaɗo Allah SAW waɗatnooɓe ɗum, haalama heen ko wai no Abdullahi Ibnu Umar RTA ina yaltinatnoo ko adii juulde ñalawma walla balɗe ɗiɗi. sellataa yaltinde caggal nde juula njuulu pummugal, so wonaa taw ko ngantu, ko wai no joomum dañaano ko adii pummirgal, walla ko lor haɗnoo joomum yaltinde hade pummugol, so tawii wonaa lor ngantu sellataa joomum yaltinde caggal pummugol, daliilu mum ko hadiis ƴeftaaɗo e Ibnu Abbaas, owii Nulaaɗo Allah SAW farlii asakal muddu hoore ngam laɓɓinde hoornooɓe e pergitte, gila e haalaluuji ɗi moƴƴaani haa e won golle ɗe peewaani ɗe joomum en ngollunoo e nder koorka, e kadi ngam ñamminde miskineeɓe, kala jaltinɗo ko adii pummirgal ina wai no joomum yaltinii asakal jaɓateengal, so tawii noon joomum yaltini ko caggal juuleede pummirgal, ina wai no joomum yaltini tan ko sadak e sadakuuji. Abuu daawuuda habrii ɗum, e Albaani addii ɗum e sahiih muuɗum.

Mbele ina sella yaltinde qiimaa muddu, ko wai no qiimaade njaru muddu to kaalis ekn.. yaltina ɗum mbele ina sella?

Ko ɓuri heewde e annduɓe mbii ko sellataa sabu Nulaaɗo Allah SAW waɗaano ɗum kadi nde asakal muddu hoore haalatee ndee limtaama geɗe potɗe yaltineede, ɓe mbii tawde limtaama ko foti yaltineede sellataa yaltinde ko wonaa ɗum, wiiɓe sellataa ɓe ko ɗum woni ko mbii, ina jeyaa e ɓeen Imaam Maalik, Imaam Saafa'iyyu, e Imaam Ahmad RTA.

Wiiɓe ina sella ɓee, kañum en woni daliilu mum en e wiide ina sella nde, ɓe mbii ko tawde Nulaaɗo Allah SAW wii ko asakal muddu hoore ina yaltiniree ngam ñamminde miskineeɓe, e kadi ngam miskiino mo alaano ko ñaami daña ko ñaami ñalawma juulde oo yondinoo waasa yeloyaade, ɓe mbii tawde ko ɗum wadde kala tan ko ina yondina miskiino oo ina sella yaltinee, so kaalis so teew eko waawi wonde fof, tawde tan so miskiino oo heɓii ɗum ina addana ɗum yondinaade e ñallal juulde ngal, wii noon ko Imaam Abuu Haniifa, heewɓe noon ina njahdi e abuu haniifatao e ndee ɗoon yiyatnde. sabu so ƴeewaama oo sahaa so a tottii miskiin gawri walla maaro ñande juulde, ko mao yeeya ɗum o watta kaalis ndeo fuɗɗoo dañde heen ko o moƴƴiniri juulde makko, wadde so a tottiinomo kaalis ellee ko ɗum ɓurata fooftindemo, heewɓe ina paamiri nih e wiide yaltinde qiimaa oo ina sella.

So yaltinaama hol tottateeɓe?

Tottatee ko waasɓe e miskineeɓe. baasɗo woni jogiiɗo seeɗa kono ko o jogii koo yonataamo, kono omo hersa ñaagoyaade. Miskiin komo alaa hay huunde haa hersaani ñaagaade «yelaade» ko ɓee ɗo ɗiɗo tottatee asakal muddu hoore, Woni sarɗi oo ko dokkateeɗo oo yoo taw ko o juulɗo. yoo taw ko o baasɗo walla miskiin. yo taw ko o dimo. wadde mo wonaa juulɗo hokketaake. mo wonaa miskiin hokketaake hay so ko juulɗo, mo wonaa dimo hokketaake hay so ko o juulɗo, ko o miskiin. Wiyaama koolondiraaɗo ina hokkee asakal muddu hoore. woni oon ko mo ngannduɗaa wonaa juulɗo kono ina wuuri e nokku juulɓe ina nanondiraa ina totta lempoo, wiyaama oon ina sella hokkee asakal muddu hoore. so omo hokkee noon kanko o hokketaake e yeeso sadaq no juulɗo oo nih. alaa kanko o hokkate koe yeeso woowneede ngam o yiɗa diine hao waawa naatde heen.

Ko Allah tan anndi.

Yo Allah jaɓan en, hokku en taweede oo ɗo sahaa mo wuuri taw eɗen ɓeydii en ustaaki. banndiraaɓe oɗon njarloo oɗon njaafoo, yo Allah waɗ en yarlaama yaafaaɓe.

Ballal Abdulaaye jallo to ari founda. Abdullaay jallo5 (discussion) 9 Korse 2019 à 01:44 (UTC)

Ittaa ko to "https://ff.wikipedia.org/w/index.php?title=Wikipedia_talk:Baɗte&oldid=21245"