Labe

Iwde to Wikipedia
Diw fayde: peeragol, Ɗaɓɓitugol
Labe

Labe ko saare mawnde e nder Fuuta Jaloo, Gine ko perefektiir kadi, e maanaa ko noone diiwal. Labe no kerni to nano e perefektiir Maali, to hiirnaange Leelumaa, to nyaamo Pita e Dalabaa, to funnaange Tuge e Kubiyaa. Saare nden ko komin, ko heddii kon ko suuperefektiirji 12: Dalen, Tunturun, Sannun, Jonfo, Kaalan, Nusi, Daara-Labe, Aafiya, Garammbe, Jaari, Kura-Manngi, Poopodara. Labe no jogii hannde 280.000 yimɓe. Ka taariika, Labe ko e hitaande 1755 sincaa kono no gasa ka tawee hoɗannde adiinde Labe nden no woodi gila laamateeri Gana maa Malle maa ko adii ɗum. Innde nden ko e haala jalunke ittaa, e maanaa Labe ko hoɗannde Jalunkeeɓe ka attorum kono taariika on ko Karamoko Alfaa mo Labe maandiniri sincugol saare nden. Fewndo alsilamaaku Fuuta Jaloo, Labe laatino diiwal ɓurngal mawnude ngal e diiwe ɗen jeenay. Hingal anndiranoo kadi pooɗotiral ɗuuɗungal e almaamiiɓe ɓen. Ko ɗum addunoo Portooɓe ɓen yaltingol Labe e laamu Fuuta ngun waɗta ɗum laamateeri feere. Alfaa Yaayaa ko laamɗo Labe ɓurɗo lollude on ka timmoode teemedannde 19ɓere. Saare nden laatino kadi nokkuure ganndal e jannde diina lislaamu e wallifaaku. Hannde Labe ko saare njulayaagal hittunde teeŋtii e baŋŋe mbattiigu wondude e Senegal e Gammbi. Faggudu Labe ndun ko hasii kon ko njulayaagal, e demal, e ngaynaaku e golleeji nyeenyuɓe wano gude leppi. Labe no jogii kadi jaaɓi-haaɗtirde (iniwersite).