Lansana Konte
Un article de Wikipedia.
[modifier] Jibineede e mawnugol e naatugol ka larme
O jibinaa heedde 1934 e hoɗo no wi'ee Buraamayaa (woɓɓe no wi'a ko Lummbayaa) e nder diiwal Dobirikaa, leydi daande baharu ndin. Ko ɗon o janngi e duɗal Alqur'aana o naati kadi lekkol kono no sikkaa o feƴƴaali duɗal aranal ngal. Ɓaawo ɗum Lansana Konte yahri e lekkolji ekkitorɗi miniteeriyaagal Bingerville (Koddiwaar) e Sen-Luwii (Senegal).
E hitaande 1955 o naati ka larme Faransi o nawraa Aljeri fewndo konu wonande hettaare ndin leydi e hitaande 1957. Caggal ɗum Konte hooti Gine, tawi leydi ndin heɓtii hoore mum e kolonaaku Faransi nyannde 2 uktuubar (yarkomaa) 1958. O naati e nder larme Gine on o wallitii semmbingol mo. Ɓaawo miniteeriiɓe Portokeesiiɓe e dartiiɓe laamu Gineyankeeɓe yanii e leydi ndin nyannde 22 nuwambar (jolal) 1970 e dow anniyee liɓugol laamu hooreejo-leydi on Seeku Tuuree, Konte hino tawanoo e wallitiiɓe danndugol leydi ndin. Ko ɗum waɗi o ɓeydanaa garaadu o waɗaa kapiten 1971. E hitaande 1973 Konte waɗaa kumaandan diiwal Boke ngal, takkiingal Gine-Bisaawo, leydi laatinoondi on tuma no haɓee fii sortugol hoore mum e kolonaaku Portokeesi'en, tawi kadi Gine no tammbitii fedde PAIGC, laatinoonde hino ardii ngon cippiro.
[modifier] Laamu
Nyannde 26 maarasi (mbooyi) 1984 Persidan Seeku Tuuree feƴƴini. Yimɓe makko ɓen woni e pooɗondirgol laamu ngun haa larme on tawi ko maa ƴetta ngu fii wota hare ɓiɓɓe leydi huɓɓu. Njuɓɓudi laamu inneteendi CMRN (Conseil Militaire de Redressement National, e Pular: Teekun Miniteeri wonande Feewnitaare Leydi) sincaa. Lansana Konte, tawi nden o wontiino kolonel, waɗaa hooreejo teekun on, e maanaa o laati hooreejo-leydi Gine. Wondiɗɗo makko on Jaraa Tarawore laatii jaggo (Premier Ministre). Fillitaama wonndema ko Jara Tarawore adanoo toɗɗeede kono o salii, o wi'i wonndema nde tawnoo Seeku Tuuree, lamɗo fawnooɗo laamu sattungu e jamaa on ko Maninkaajo, haanaa ka kanko Jara Tarawore Maninkaajo go'o kadi halfinee laamu. Ko non laamu ngun yaniri e Lansana Konte, ɓurnooɗo duuɓi on hakkunde maɓɓe. Kono neeɓaali fota kamɓe ɗiɗo ɓe fuɗɗii lurrude e fii laamu ngun. Nyannde 4 yuliyuhu (morso) 1985, tippude e ko wi'aa kon, Jara Tarawore etii hippagol laamu ngun tawi Lansana Konte hino yahi Lome (laamorde Togo) e kawrital leyɗe CEDEAO/ECOWAS (kawtital leyɗe Afirik Hiirnaangeeri e baŋŋe ngaluuji-leydi). kippugu laamu (coup d'État) ngun fogi, Tarawore e yimɓe mum ɓen wondude e yimɓe laamu Seeku Tuuree sokanooɓe wano Siyaaka Tuuree, Ismaa'iila Tuuree, Maamadii Keyta, Muusaa Jakite ekn. nanngaa fellaa. Fahin ofisiyeeɓe Maninkaaɓe heewɓe waraa e ɗum. Yimɓe lancooɓe yani e galleeji e jawle Maninkaaɓe Konakiri bonni. Ɗen balɗe ɗon Konte yewti jamaa on ka Palais du Peuple o ewnii ɓe e haala Sooso: "wo fataara", ko ɗum woni "on tewi". Haa hannde Lansana Konte no jokki felireede ɗin konnguɗi. E haqiiqa on, haa hannde hay gooto faltaaki ko laaɓi kon ko feƴƴunoo fewndo ko wi'aa Gine gila on tuma "Coup Diarra".
Ɓaawo ɗon Konte ɓurɗi tamude laamu ngun o hawtindiri taaqa hooreejo-leydi e ministir defansi. Kono e hitaande 1992, tawi hoodere demokaraasi no fuɗɗii jalbude e leyɗeele ɗuuɗɗe winndere nden, tawi kadi hooreeɓe opozisiyon on (feddeeji dartiiɗi laamu ngun) e nder Gine tigi wano Alfaa Konnde, Siraaju Jallo, Baa Mammadu fuɗɗike ƴamude uddital e baŋŋe polotigi, Konte newnani ɗuuɗal partiiji. Woote waɗaa nyannde 19 dujambar (bowte) 1993. Fedde makko wi'aande PUP (Parti pour l'Unité et le Progrès, e Fulfulde: Fedde fii Pottal e Yahrugol yeeso) fooli, Lansana Konte lutti persidan. Wano non kadi o fooli woote 14 dujambar 1998 e dujambar 2003. Lasindiiɓe buy no sikki wonnde ko e dow kansugol Konte fooliri ɗin wooteeji fow.
E nder nguu laamu juutungu Lansana Konte hawrii laabi buy e bononndaaji kono o daɗii ɗi fow: nyannde 2 fabraa'iru 1996 murtal miniteeriiɓe ɗeɓi yirbingol laamu Lansana Konte kono nde tawnoo faandaare maɓɓe wonaano ƴettugol laamu ngun ko ɗaɓɓugol nguure maɓɓe, Lansana Konte lutti e laamu. O fodi ɓe hunnugol kala ko ɓe faalaa, e maanaa ɓeydangol ɓe njoɓdi sabu laatino on tuma ko miniteeriiɓe dowdooɓe ɓen halorta geɓal kaalisi larme on tawa non leyleeɓe ɓen no hattini tampere e ɓillaare. E yunaayiru (siilo) 2005 wi'aama yimɓe ɓe yiitaaka haa hannde felluno e oto makko tawi himo fokkiti hoɗo inneteengo Waawaa (hoɗo yumma makko) ngo o ɓuri tabitirde ɗii duuɓi sakkitorɗi kono o daɗuno. Yiltii jamaa on foltanii laamu makko wallini golle yunaayiru (siilo) e yuunuhu (korse) 2006 kanyum e fabraa'iru (colte) 2007 sabu hari tampere nden feƴƴitii keerol. Ko ɓuri yimɓe 200 fellaa on saanga. Lansana Konte jaɓi e hoore karahan senndidude laamu ngun e jaggal (Premier Ministre) suɓaangal hakkunde yimɓe nayo ɓe bammbodalji (senndikaaji) ɗin holliti. O suɓii wi'eteeɗo Lansana Kuyaate. Neeɓitaali ɗon lurral fuɗɗii hakkunde maɓɓe kamɓe ɗiɗo. E giiɗe lasindiiɓe ɗuuɗuɓe ko toolodal Lansana Konte ngal woni bonnude huuwondiral makko e jagge makko ɗen. Nyannde 20 maayuhu (duujal) o itti tokora makko e jonnde jaggal nden o lomtiniri mo Ahmadu Tijjaani Suwaare, wi'aaɗo no ɓuri ɗaatude no ɓuri yankinanaade hooreejo-leydi on.
Wi'aama Persidan Konte no wondi e nyabbuuli bonɗi wano jabeeti (nawnaare sukkar) kono ɗum laaɓaali sabu bileten yewtoowo fii cellal lamɗo leydi on hay gooto hollaaka taho. Kono non sikke alaa nawnaaje e nayeewu lo'inii mo sanne, fayda o hunnanaa hankadi golleeji waɗɗiiɗi hooreejo-leydi. Ko ɗum woni sabaabe yaltugol dekereeji luutondirɗi e ɗii duuɓi sakkitiiɗi. Ɗum e wonnde Zeneral Lansana Konte no catii e laamu ngun. Wonndiɓɓe makko wallii mo haa o wayli tuuginorde leydi ndin fii jooɗagol ko ɓuri manndaaji ɗiɗi yamiraaɗi ɗin. Manndaa makko fewndiiɗo on ko e hitaande 2010 timmata. O wi'uno e nder yewtere wondude e rajo Faransi on wonnde o tortotaako laamu si on manndaa timmii kono hay gooto anndaa si o hunnay konngol makko ngol.
