Jump to content

Akhmad Kadyrov Mosque

Iwde to Wikipedia
Akhmad Kadyrov Mosque
Juulirde
Golle imaaɗe16 Yarkomaa 2008 Taƴto
Lesdinkeejum«Нохчийчоьнан дог» Кадыров Ахьмадан цӀарах дина маьждиг Taƴto
Named afterAkhmad Kadyrov Taƴto
LesdiRoosiya Taƴto
Nder laamooreGrozny Taƴto
Located on streetVladimira Putina Avenue Taƴto
Located in or next to body of waterSunzha Taƴto
Jonde kwa'odineto43°19′3″N 45°41′38″E Taƴto
Significant eventQ16692687 Taƴto
Inspired byBlue Mosque, Istanbul, Dome of the Rock, Ka'aba Taƴto
Architectural styleOttoman architecture Taƴto
Laawol ngol laamu anndanihttp://www.serdce-chechni.ru/ Taƴto
Category for the interior of the itemCategory:Interior of Akhmad Kadyrov Mosque Taƴto
Map

Juulirde Akhmad Kadyrov (e ɗemngal Riisi : Мечеть Ахмата Кадырова , e ɗemngal romaan : Mechet Akhmata Kadyrova ; e ɗemngal ceceen : Кадыров Ахьмадансах дина маьждиг ) woni ko e wuro Grozny, laamorgo leydi Cees. Juulirde ndee ina jeyaa e ɓurɗe mawnude e nder leydi Riisi[1], nde anndiraa e dow laabi laamu "Ɓernde Cechenya" (e ɗemngal Riisi: Сердце Чечни, e ɗemngal romaan: Serdtse Chechni; e ɗemngal cechen: Нохчийchoьnan dog).[2][1]

Juulirde nde inniraa ko Akhmad Kadyrov, hooreejo leydi gadano e nder leydi Chechnya, baaba mum hooreejo leydi ndi jooni, hono Ramzan Kadyrov. Ko gardiiɗo wuro Tirki wiyeteengo Konya yamiri mahngo jumaa o. Faandaare juulirde ndee hawri ko e minareeji toowɗi 62 meeteruuji (203 ft) ɗi tuugnii ko e juulirde Sultan Ahmed (anndiraande kadi juulirde bulo) to Istanbul.

Ñalnde 16 oktoobar 2008, juulirde ndee udditaa e dow laabi, e nder kewu nguu, ɗo hooreejo leydi Chechen, hono Ramzan Kadyrov, feeñi, yeewtidi e gardiiɗo jaagorɗe leydi Riisi, hono Vladimir Putin.

Juulirde ndee woni ko e daande maayo Sunzha, hakkunde park mawɗo (14 ektaar) ina jeyaa e nokkuuji mahdi lislaam, tawi ko jiidaa e juulirde ndee, ina waɗi duɗal jaaɓi haaɗtirde lislaam leydi Riisi, hono Kunta-Haji , e Njuɓɓudi Ruuhuyankoori Juulɓe leydi Chechnya.

Faandaare juulirde ndee waɗiraa ko e mbaadi Ottoman en ɓooyndi, hono no hollirtee e mahdi Istanbul. Saal hakkundeejo jumaa oo ina waɗi dome mawɗo (njaajeendi - 16 meeteer, toowgol - 32 m). Toowgol minareeji nay ɗii ko 62 meeter, ɗum noon ina jeyaa e ɓurɗi toowde e nder fuɗnaange leydi Riisi. Koɗorɗe juulirde ɗee yaasi e nder ɗee, ko marbere e travertine, nder mum ko marbre daneejo.

Wertallo juulirde nde ko 5000 meeteer kaaree, nde ina waawi hoɗde ko ɓuri 10000 neɗɗo. Ko noon kadi limoore juulɓe ɓee mbaawi juulde e nder jumaa gonɗo sara galle summer.

Ko nder juulirde Akhmad Kadyrov, ko ɓuuɓri mawndi. Yiyteteeɗo dow to bannge ñaamo : ɓurɗo mawnude e lampaaji ɗii, ina waɗi natal, e nder kirisaaji Swarovski ɓaleeji (ina luurdi e laaɓtuɗi), Kaaba

E nder mahngo juulirde ndee, karallaagal kesal e karallaagal kesal huutoraama ngam mahde mahdi ndi hay so tawii noon ina yahdi e mbaydi mahdi lislaam aadaaji e jamaanu kaŋŋe Ottomaan. Koɗorɗe yaajɗe e nder ɗee ko marbere-travertine, nder suudu nduu ina waɗi marbere daneere, nde miniraa e duunde Marmara Adasi e nder maayo Marmara (sara Balikesir, leydi Turki). E nder paabi pentiirɗi gaadanteeji nder, pigment sintetik e nafooje kuutorteeɗe ɗee fof mbaɗaama ngam haɗde ɓuuɓde e ɓuuɓde e ɓeydooje keertiiɗe peewnaaɗe ngam hisnude jalbugol e duumagol kalaaji ɗii ko famɗi fof duuɓi 50. Kaŋŋe ɓurɗo toowde huutoraa ko ngam waɗde nate pawɗe kollitooje aayeeji ummoraade e Qur’aana.

Ko ina tolnoo e 36 lampa ina heen. Mbaadiiji majji ina njiyloo - e yiɗde siftinde - nokkuuji tati ɓurɗi laaɓtude e Lislaam - 27 e nder majji tuugnii ko e mbaadi Dome Rock e nder kompañi Temple Mount Yerusalaam, 8 ina tuugnii e Dome Verte Masjid al-Nabawi Madiina e ɓurɗo mawnude oo, njaajeendi mum ko famɗi fof meeteruuji 8, baɗaaɗo ngam teddinde Kaaba to Makka e hoore mum. Tonngooɗe keewɗe njamndi e 2,5 kg kaŋŋe ɓurɗo toowde ina njiɗaa ngam sosde lampaaji ɗii, tawi ina waɗi ko ina ɓura miliyoŋaaji 100 piye peewnaaɗe e kiristaaluuji Swarovski to leydi Turki, ina mbaɗi heen nate paayodinɗe aadaaji Chechen.

Mihrab gonɗo e nder mahol juulirde ndee ina waɗi meeteruuji 8 toowɗi, njaajeendi mum ina waɗi meeteruuji 4,6, ina waɗi kaaƴe daneeje. Mihrab ina waɗa miijo luggiɗngo ngo alaa keerol e nder nokkuuji taƴondirɗi. Kaligrafi holliroowo aayeeji ummoraade e Qur’aana ina njuɓɓinee e karallaagal e nder mbaydi kuuɓtodinndi fawaade e mahdi juulirde ndee. Dome mawɗo oo ina winndaa heen Suura 112 "al-Ikhlâs": "Wi'u: ko kanko woni Alla, gooto, mo feccaaka - Alla, ko kanko woni haa abada, timmuɗo. O jibinaani kadi o jibinaaka - Kadi ina gasa tawa hay gooto woodaani." fotndi e makko."

Wertallo jumaa oo ko 5000 m2, toowgol minareeji - 63 meeteer. Wertallo nokku lislaam oo fof - 14 ektaar.

Temple oo ina jogii semmbe toowɗo. Nokku gonɗo sara mum oo ina waɗi ɓulli keewɗi e laabi.