Mehmet Agha Mosque
Juulirde Mehmet Agha ( e ɗemngal Gerek : Μεχμέτ Αγά Τζαμί, ummorii ko e ɗemngal Turki : Mehmet Ağa Camii ) ko juulirde taariindi, nde yonta Ottomaan, woni e duunde Egeeje Rodos, to leydi Geres. Mahiraa ko e puɗal teeminannde sappo e jeenaɓiire, nde udditaaka ngam dewal no juulirɗe keewɗe e duunde ndee nii. Nde darii ko e nokku mawɗo e mbedda Sokratous e nder caka njulaagu wuro Rhodes e jamaanu hakkundeejo.[1]
Tariya Juulirde Mehmet Agha yahrii e daawe keewɗe e nder nguurndam mum, so tawii ko to bannge mahdi, paabi, binndol walla ko nanndi heen.[1] Nde mahiraa ko e nokku juulirde ɓooynde, bonnde e hitaande 1819, nde moƴƴinaa no feewi e hitaande 1875 caggal yerɓo leydi 1856. Nde bonnii no feewi e wolde adunaare ɗiɗmere, caggal ɗuum nde moƴƴinaa e hitaande 1948. E hitaande 1940, minaare e balkon, ɗe ngonnoo ko e ngonka bonka, ittaa. Pewnugol 2004 teeŋti noon e mahngo ɗee geɗe ɗiɗi.[2][3]
Ina sikkaa ko juulirde Ottomaan ɓurnde lollude e nder Rodos, sabu sifaaji mum e mbaydi mum ceertundi.[1]
Mahdi Juulirde ndee jeyaa ko e sifaa mahdi Bursa I, nde waɗi ko nokku karte walla njuuteendi, e nder mum ina suddii juulirde. Mehmet Agha noon, alaa dome kono ko ɓuuɓri leɗɗe.[4] Mihrab oo woni ko e hakkunde mahol qibla, ko nokku semi-circulaire mo njaajeendi mum tolnii e meeter gooto, ina waɗi arc trefoil.[5] Winndere yaajnde ndee ina waɗi rowrowre ɓuuɓnde, ɓuuɓnde, ɓuuɓnde. Koɗorɗe ɗee mahaa ko e kaaƴe tuff boɗeeje, ɗe fof kuutoraama kadi e nder mahdi ndii.[6] Ina wayi no ilam leydi juulirde ndee mahiraa ko e dow ŋoral ɓooyngal ngal Knights Hospitaller mahi, tee wonaa juulirde e fuɗɗoode.[6]
Nde mahiraa ko e njiimaandi feewde Makka (hono noon e yirlaade to bannge les), ɗum addani nde haajuuji koloñaal ballal e dow mbedda mahaaɗo.[7]
Minaare mayre hannde ndee ko leɗɗe.[3] Alaa ko heddii e ɓooyɗo oo, sibu ko ministeer pinal Grece hesɗitini ɗum haa laaɓi.[8] Sifaa maggal poligonal, hono no minaareeji Ottomaan en goɗɗi nannduɗi e pentiir nii, ina haala batte maggal e ɗemngal aarabeeɓe.[7] Minaare mayre hannde ndee ko leɗɗe.[3] Alaa ko heddii e ɓooyɗo oo, sibu ko ministeer pinal Grece hesɗitini ɗum haa laaɓi.[8] Sifaa maggal poligonal, hono no minaareeji Ottomaan en goɗɗi nannduɗi e pentiir nii, ina haala batte maggal e ɗemngal aarabeeɓe.[7]
Fooyre nde e dow yarde ndee ɓeydaama e sahaa mahngo ɗiɗaɓo e hitaande 1875, nde waɗi golle ɗiɗi ; arano oo, ko juuldeeji ablutions hade juulde, ɗiɗaɓo oo ko jeshma (ɓuuɓri) ndi yimɓe e nder mbedda njari.[9] Fooyre ndee ko mahdi fecciindi e pecce tati gonɗe dow, ceertuɗe e ŋoral kaaƴe nay ; panneeji marbere ɗii ina pawee e paɗe joometiri e mbaadi arc toɓɓere.[9]
Ƴeew kadi banndiraagal portal Geres
Portal Lislaam
icon Portal mahdi Lislaam e leydi Geres Doggol juulirɗe ɓooyɗe e nder leydi Geres Doggol juulirɗe e nder leydi Grece Juulirde Ibraahiima Pasha, Rodos Tuugnorgal
2010, p. 91. Konuk 2008, hello 20-21. "Το Τζαμί Μεχμέτ Αγά" [Juulirde Mehmet Agha]. wondgrece.gr (e ɗemngal Gerek). Heɓtinaama ñalnde 27 noowammbar 2022. 2010, p. 94. 2010, p. 100. 2010, p. 93. "Τέμενος Μεχμέτ Αγά" [Juulirde Mehmet Agha]. turism.rodes.gr (e ɗemngal Gerek). Heɓtinaama ñalnde 27 noowammbar 2022. 2010, p. 112. 2010, p. 108