Tzistarakis Mosque
| Yemre | Museum of Greek Folk Art  |
|---|---|
| Golle imaaɗe | 1759 |
| Tagu | Ottoman Empire |
| Lesdi | Yunan |
| Nder laamoore | Athens Municipality |
| Location | Monastiraki, Plaka |
| Jonde kwa'odineto | 37°58′33″N 23°43′33″E |
| Architectural style | Ottoman architecture |
| Heritage designation | listed archaeological site in Greece |
Juulirde Tzistarakis (Gerec: Τζαμί Τζισταράκη, Turki: Cizderiye Camii) ko juulirde Ottomaan, mahiraa ko e hitaande 1759, to nokku biyeteeɗo Monastiraki, caka Aten, Jooni noon ina golloroo no annexe Musée de l’art folklorique grecque nii.
Tariya
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki][waylu iwdi]
Natal juulirde nde e hitaande 1839
Juulirde ndee mahiraa ko e hitaande 1759, ko guwerneer Usmaan (voevoda) mo Aten, Mustafa Agha Tzistarakis (E ɗemngal Turki asliwal: Dizdar Mustafa Ağa, Dizdar ko darnde e nder laamu Usmaan). E wiyde aadaaji, Tzistarakis huutoriima gooto e jolɗe Temple Zeus Olympian ngam waɗde lime ngam mahngo ngoo, hay so tawii noon ina gasa tawa o huutoriima gooto e jolɗe defterdu Hadrian saraaji mum. Ndee ɗoo golle addani mo woppiteede nde tawnoo Turki en ina cikki ɗum ko huunde nde alaa ɗo haaɗi, nde addanta ruuhuuji njuumri loowde e wuro ngoo, ko ɗum huunde nde won e Atennaaɓe cikkatnoo ko nde tabitinaande nde ñawu nguu fuɗɗii e nder hitaande ndee.[1]. ][2]
Juulirde ndee ina anndiranoo kadi « Juulirde Ɓoornugol Les » (Τζαμί του Κάτω Σιντριβανιού) walla « Juulirde Luumo Les » (Τ϶αοι΄ ωΠ ύ) gila e ɓadtaade Agora ɓooyɗo mo Aten.[2][3] E nder wolde ndimaagu leydi Grece, suudu nduu huutoraa ko no suudu mooɓondiral mawɓe wuro ngoo. Caggal nde Gine heɓi jeytaare mum, nde huutoraa ko e laabi keewɗi : ko noon nde wonnoo nokku ɗo bal ngam teddinde laamɗo Otto mo Grece e lewru marse 1834, nde huutoraa kadi ko e nder kaɓirɗe, e nder kasoo e nder desorɗe.[2]
E hitaande 1915, nde mahiraa heen seeɗa e les njiimaandi mahoowo Anastasios Orlandos, nde huutoraa ko ngam hoɗnude galle mooftirɗo golle juuɗe Gerek en gila 1918 (e hitaande 1923, nde inniraa ko nokku mooftirɗo naalankaagal ngenndiwal) haa hitaande 1973.[2][3] E hitaande 1966, nde feewnaa ko juuti ngam waɗde nokku juulde e sahaa nde laamɗo Arabi Sawdit, hono Sawuud,
nder wuro.[1][2]
E hitaande 1973, golle mawɗe ɗe Musée de l’art folklorique Grece ngummii to 17 Kydathinaion Str., juulirde ndee heddii e mum. Koolol V. Kyriazopoulos ngol seraaji ina heddii e juulirde ndee haa hannde. E hitaande 1981, mahdi ndii bonnii e yerɓo leydi, ndi udditaa kadi e hitaande 1991.[2][3]
Ƴeew kadi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]
[waylu iwdi]
Eklesiya Pantanasa, Aten
Doggol juulirɗe ɓooyɗe to leydi Grece
Doggol juulirɗe leydi Geres