Maali

Iwde to Wikipedia
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

‮{| 𞤦𞤮𞤪𞤣𞤫𞤪=𞥑 𞤢𞤤𞤭gn=𞤪𞤭𞤹𞤼 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤨𞤢𞤣𞥆𞤭𞤲'𞤺=𞥔 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤧𞤨𞤢𞤷𞤭𞤲'𞤺=𞥐 𞤱𞤭𞤣𞤼𞤸=𞥓𞥐𞥐 𞤧ty𞤤𞤫="𞤥𞤢𞤪𞤺𞤭𞤲: 𞥐 𞥐 𞥑𞤫𞤥 𞥑𞤫𞤥; 𞤦𞤢𞤷𞤳𞤺𞤪𞤮𞤵𞤲'𞤣: #𞤬𞥙𞤬𞥙𞤬𞥙; 𞤦𞤮𞤪𞤣𞤫𞤪: 𞥑𞤨𞤿 #𞤢𞥄𞤢𞥄𞤢𞥄 𞤧𞤮𞤤𞤭𞤣; 𞤦𞤮𞤪𞤣𞤫𞤪-𞤷𞤮𞤤𞥆𞤢𞤨𞤧𞤫: 𞤷𞤮𞤤𞥆𞤢𞤨𞤧𞤫; 𞤬𞤮𞤲𞤼-𞤧𞤭𞥁𞤫: 𞥙𞥕%;" |+<𞤦𞤭𞤺><𞤦𞤭𞤺>𞤈𞤫𞤨𞤵𞤦𞤤𞤭𞤳 𞤦𞤵 𞤃𞤢𞥄𞤤𞤭<𞤦𞤪/>𞤈é𞤨𞤵𞤦𞤤𞤭𞤹𞤵𞤫 𞤣𞤵 𞤃𞤢𞤤𞤭</𞤦𞤭𞤺></𞤦𞤭𞤺> |- | 𞤧ty𞤤𞤫="𞤦𞤢𞤷𞤳𞤺𞤪𞤮𞤵𞤲'𞤣:#𞤫𞤬𞤫𞤬𞤫𞤬;" 𞤢𞤤𞤭gn="𞤷𞤫𞤲𞤼𞤫𞤪" 𞤷𞤮𞤤𞤧𞤨𞤢𞤲=𞥒 |

𞥑𞥒𞥕𞤨𞤿 𞥑𞥑𞥐𞤨𞤿
(𞤋𞥅𞤤𞤢𞤤) (𞤊𞤭𞤩𞤼𞤮𞤤)

|- | 𞤢𞤤𞤭gn="𞤷𞤫𞤲𞤼𞤫𞤪" 𞤷𞤮𞤤𞤧𞤨𞤢𞤲=𞥒 | <𞤧𞤥𞤢𞤤𞥆>𞤊𞤭𞤩𞤲'𞤣𞤫 𞤐'𞤘𞤫𞤲𞤣𞤭: 𞤓𞤲 𞤨𞤫𞤵𞤨𞤤𞤫, 𞤵𞤲 𞤦𞤵𞤼, 𞤵𞤲𞤫 𞤬𞤮𞤭</𞤦𞤭𞤺> |- | 𞤢𞤤𞤭gn=𞤷𞤫𞤲𞤼𞤫𞤪 𞤷𞤮𞤤𞤧𞤨𞤢𞤲=𞥒 | 𞤊𞤭𞤷𞤸𞤭𞤫𞤪:𞤂𞤮𞤷𞤢𞤼𞤭𞤮𞤲𞤃𞤢𞤤𞤭.𞤨𞤲'𞤺 |- | 𞤢𞤤𞤭gn=𞤷𞤫𞤲𞤼𞤫𞤪 𞤷𞤮𞤤𞤧𞤨𞤢𞤲=𞥒 | 𞤊𞤭𞤷𞤸𞤭𞤫𞤪:𞤃𞤢𞤤𞤭-𞤕𞤋𞤀 𞤏𞤊𞤄 𞤃𞤢𞤨.𞤨𞤲'𞤺 |}

𞤃𞤢𞥄𞤤𞤭 (𞤬𞤪. 𞤃𞤢𞤤𞤭) 𞤳𞤮 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤫 𞤀𞤬𞤭𞤪𞤭𞥅𞤳. 𞤐'𞤄𞤫𞤪𞤼𞤵𞤣𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞤲 𞤳𞤮 𞥑.𞥒𞥔𞥐.𞥑𞥙𞥒 𞤳𞤥𞥒, 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤭 𞤲𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤢𞤴𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤫𞤱𞤲'𞤣𞤮 𞤸𞤭𞤼𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞥒𞥐𞥑𞥖 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞥑𞥗.𞥙𞥙𞥔.𞥘𞥓𞥗. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤮𞤪𞤣𞤫 (𞤳𞤢𞤨𞤭𞤼𞤢𞤤) 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤴𞤮 𞤄𞤢𞤥𞤢𞤳𞤮 (𞥑.𞥙𞥒𞥖.𞥗𞥔𞥘 (𞥒𞥐𞥑𞥒)).

𞤃𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤴𞤮 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤀𞤬𞤭𞤪𞤭𞥅𞤳. 𞤑𞤢𞤴𞤪𞤭 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤀𞤬𞤭𞤪𞤭𞥅𞤳 𞤬𞤵𞥅. 𞤉𞤲'𞤣𞤭 𞤸𞤢𞤱𞤼𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤪𞤮𞤤 𞤫 𞤘𞤭𞤲𞤫, 𞤅𞤫𞤲𞤫𞤺𞤢𞤤, 𞤄𞤵𞤪𞤳𞤭𞤲𞤢 𞤊𞤢𞤧𞤮, 𞤑𞤮𞤣𞥆𞤭𞤱𞤢𞥄𞤪 𞤫 𞤀𞤤𞤶𞤫𞤪𞤭. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤲'𞤣𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤢𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞤲𞤮𞥅 𞤀𞥄𞤥𞤢𞤣𞤵 𞤚𞤵𞤥𞤢𞤲𞤭 𞤚𞤵𞥅𞤪𞤫. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮𞤦𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤣𞤫𞤥𞤮𞤳𞤢𞤪𞤢𞤧𞤭 𞤭𞤱𞤣𞤫 𞥑𞥙𞥙𞥑 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲. 𞤘𞤭𞤤𞤢 𞤤𞤫𞤱𞤪𞤵 𞤢𞤱𞤪𞤭𞤤 𞥒𞥐𞥑𞥒 𞤳𞤵𞥅𞤣𞤫𞤼𞤢 𞤤𞤭𞤩𞤭 𞤥𞤮 𞤮 𞤴𞤢𞤸𞤭 𞤮 𞤬𞤢𞤼𞥆𞤮𞤴𞤭𞥅 𞤅𞤫𞤲𞤫𞤺𞤢𞤤.

Demography[taƴto | modifier le wikicode]

Maali: Demography 1961-2003

Maali: Demography (1961-2003)

Seeɗa e taariika Maali[taƴto | modifier le wikicode]

Maali ina wi'etenoo e nder laamu Tuubakooɓe Sudaan (leydi ɓaleeɓe), ko caggal jeytaare mayri e hitaande 1960 hooreeɓe ɓee cuɓi innde "Mali" joopiinde laamateeri taarikayankoori ndi jamaanu Sunnjata Keytaa ndii (teemedannde sappo e tataɓere). Laamɗo arano oo laatii Moodibbo Keytaa, nde o ƴetti laamu nguu o fuɗɗi siinude yuɓɓo dawrugol soosiyalismu kono ɗum yirbini faggudu leydi ndii ɓeydi iñcuru renndoyankooru. E hitaande 1968, koninkooɓe folli mo e dow ardungal Muusaa Tarawore. Oon laamii haa 1991 nde jamaaji Afirik keewɗi puɗɗinoo lamndaade heyɗitinoore dawrugol tuugiinde e demokarasi kono o salii kus waylude laamu makko. Nde yimɓe ɓee yaltunoo seppooji to saare laamorde Bamako o felli e maɓɓe, yoga e maɓɓe maayi. Ɗum ɓurti hirjinde murtital ngal haa larme oo folli mo e dow ardungal Ahmadu Tumaani Tuure. Oon yuɓɓini woote o hokkiti siwiljo laamu nguu, ɗum ko Umaar Konaare. Nde oon timmini happu mum Tumaani Tuure warti kadi e nder dawrugol Maali fooli e woote laatii persidan haa folleede mum 2012. Polluɗo mo oo, ɗum ko Amadu Sanogo, wi'i ko sabaabe ɗaatere makko waɗi si konuuli murtuɓe Tuwaaregɓe e lislaamiyankooɓe naati hakkunde janwiye e awril 2012 e nano leydi ndii riiwi konu Maali nguu, oon tuma ɓe pecci ndi ɓe njaltini e fewjoore laamu Bamako. Ɓe ewnii jeytal-hoore leydi maɓɓe ndi ɓe inniri Azawad. Haa hannde ko ɗon wonaa. Barki Alla e ko CEDEAO (Dental Faggudu Leyɗe Afirik Hiirnaange) kammbani koninkooɓe Maali ɓe, ɓe ɗalii ardungal leydi ndii e juuɗe persidanjo laamu cabborgu, ɗum ko Jonkunda Tarawore kono hay gooto anndaa ko ɓe ngoni e mum. Lasindiiɓe duuɗuɓe ina cikki haa jooni ko kamɓe njogii laamu nguu. Leyɗe CEDEAO ɗee ina mbaɗi lelngo naɓugol konunkooɓe 3500 ngam dahitugol nano Maali wartira ɗum e ley laamu nguu kono haa jooni lelngo ngoo huumnaaka taho, hino tamƴinaa non nde ngo huumnee ko ɓooyataa. Lislaamiyankooɓe ɓee mbonnii ko heewi e keyeeji finaa-tawaaji nano Maali yeru laadiiji (genaale mahaaɗe) waliyyaaɓe teeŋtii non to saare Tombutu, ɗum non waddanii ɓe feloore aduna Alla oo fuu.

Seeɗa e wertaango Maali[taƴto | modifier le wikicode]

Maali ana heerondirii e Moritani, Senegal e Gine hedde hirnaange, Nijer hedde funnaange. Aljeri hedde saahal, Koduwaar e Burkina-Faso hedde ɓaleeri. Njaanji Maali yo kilomeeteruuji 1.240.000. Maali ɓuri mawnude Faransi laabi ɗiɗi. Leydi ndiin ana mawni sanne.

Maali ana woɗɗi maayo geeci. Maayo Nijeer e Senegal ana ley Maali. Weendu Deeboy nduu ana ley Maasina, hakkunde Mootti e Gunndam. Kaaƴe ana keewi e Maali: hono hayre Bannjagara, hayre Ommbori e Adara-Ifora hedde Aljeri. Nokku Mootti ana wooɗi sanne. Fulɓe ana koɗi toon.

Leƴƴi Maali ana keewi. Maaliŋkooɓe yo Bammbaraaɓe, Seɓɓe, Boobooɓe, Senufooɓe, Saraŋkulleeɓe, Safarɓe, Burdaaɓe, Haaɓe e Fulɓe. Golleeji maɓɓe yo demal, awgal, margol daabaaji, golle ñeeñal e sarawiisinkooɓe.

Ŋenndi Bamako ɓuri mawnude. Yimɓe ana keewi toon. Endi jogii luube, eɗe mawni! Luumo ngo toon, aɗa waawi soodude kulle fuu aɗa yiɗi.


Commons-logo.svg Wikimedia Commons: Maali – des documents multimédia.


 
Leydi e Afirik
Africa satellite plane.jpg

Aljeri | Anngolaa | Benen | Boosuwaana/Botswana | Burkina Faso | Burunndi | Eritereya | Gabon | Gammbi | Gana | Gine | Gine-Biso/Gine-Bisaawo | Gine Ekwatoriyal | Kamerun | Kapu Werde | Kenya | Kodduwaar | Labiriya/Labiriyaa | Maali | Mozammbik | Muritani | Namibiya | Niiser | Niiseriya | Sarliyon | Senegaal | Somaaliya | Togo