Maali

Iwde to Wikipedia
Jump to navigation Jump to search
Maali
jeetaare leydi, landlocked country, leydi
YemreWest Africa Taƴto
Golle imaaɗe22 Siilto 1960 Taƴto
Laamu inndeMali, Mali, la République du Mali Taƴto
NaajeeriyaMali Taƴto
Mutiɗa innde🇲🇱 Taƴto
Named afterMali Empire Taƴto
Ɗemngal ngal sarwiisiiji leydi fu njoni haaludeFaransinkoore Taƴto
Doondo leydiPour l'Afrique et pour toi Taƴto
Taguculture of Mali Taƴto
DuungalAfirik Taƴto
LeysdiMaali Taƴto
LaamordeBamako Taƴto
Jonde kwa'odineto17°0′0″N 4°0′0″W Taƴto
Kwa'odineto lettugal18°0′0″N 4°15′57″E Taƴto
Soɓɓire25°0′0″N 5°30′0″W Taƴto
Horɗoore10°8′52″N 7°3′0″W Taƴto
Gorgal14°45′52″N 12°14′24″W Taƴto
TowendiMount Hombori Taƴto
HoɓadeSenegal River Taƴto
Birrol parti politikkiPresident of Mali Taƴto
Arɗiɗo leddiAssimi Goïta Taƴto
Office held by head of governmentPrime Minister of Mali Taƴto
Arɗiɗo leydiChoguel Kokalla Maïga Taƴto
Laamu depitee enNational Assembly Taƴto
Public holidayMali Independence Day Taƴto
Located in time zoneUTC±00:00, Africa/Bamako Taƴto
CedeWest African CFA franc Taƴto
Driving sideright Taƴto
Electrical plug typeEuroplug, Type E Taƴto
ReplacesMali Federation, French Sudan, French West Africa Taƴto
IPA transcription'mɑːlɪ Taƴto
Laawol ngol laamu anndanihttp://www.primature.gov.ml Taƴto
Golle gofernema.ml Taƴto
Deesewalflag of Mali Taƴto
Coat of armsCoat of Arms of Mali Taƴto
Has qualitypartly free country Taƴto
Joogarafiigeography of Mali Taƴto
Taarikihistory of Mali Taƴto
Ndesaeconomy of Mali Taƴto
Annaji Aljeridemographics of Mali Taƴto
HoolagolMaliki Taƴto
Mobile country code610 Taƴto
Country calling code+223 Taƴto
Emergency phone number112, 15, 17, 18 Taƴto
Licence plate codeRMM Taƴto
Maritime identification digits649 Taƴto
Unicode character🇲🇱 Taƴto
Category for mapsCategory:Maps of Mali Taƴto
Alkule lateŋ
     
Republik bu Maali
République du Mali
Flag of Mali.svg Seal of Mali.gif
(Iilal) (Fiɓtol)
Fiɓnde Ngenndi: Un peuple, un but, une foi
LocationMali.png
Mali-CIA WFB Map.png

Maali (fr. Mali) ko leydi e Afiriik. Mbertudi leydi ndin ko 1.240.192 km2, jamaa hoɗuɗo e mayri no hewtaynoo fewndo hitaande 2016 yimɓe 17.994.837. Laamorde (kapital) leydi Maali yo Bamako (1.926.748 (2012)).

Maali yo leydi gorgal Afiriik. Kayri ɓuri fuu mawnude e leyɗe gorgal Afiriik fuu. Endi hawti keerol e Gine, Senegal, Burkina Faso, Koddiwaar, Nijer e Aljeri. Hooreejo ndii leydi ana wi'etenoo Bah N'Daw. Kanko woni kaananke ɗiɗobo e ley jamaanu demokarasi iwde 1991 warde hannden. Gila lewru awril 2012 kuudeta liɓi mo o yahi o fattoyii Senegal.

Demography[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Maali: Demography 1961-2003

Maali: Demography (1961-2003)

Seeɗa e taariika Maali[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Maali ina wi'etenoo e nder laamu Tuubakooɓe Sudaan (leydi ɓaleeɓe), ko caggal jeytaare mayri e hitaande 1960 hooreeɓe ɓee cuɓi innde "Mali" joopiinde laamateeri taarikayankoori ndi jamaanu Sunnjata Keytaa ndii (teemedannde sappo e tataɓere). Laamɗo arano oo laatii Moodibbo Keytaa, nde o ƴetti laamu nguu o fuɗɗi siinude yuɓɓo dawrugol soosiyalismu kono ɗum yirbini faggudu leydi ndii ɓeydi iñcuru renndoyankooru. E hitaande 1968, koninkooɓe folli mo e dow ardungal Muusaa Tarawore. Oon laamii haa 1991 nde jamaaji Afirik keewɗi puɗɗinoo lamndaade heyɗitinoore dawrugol tuugiinde e demokarasi kono o salii kus waylude laamu makko. Nde yimɓe ɓee yaltunoo seppooji to saare laamorde Bamako o felli e maɓɓe, yoga e maɓɓe maayi. Ɗum ɓurti hirjinde murtital ngal haa larme oo folli mo e dow ardungal Ahmadu Tumaani Tuure. Oon yuɓɓini woote o hokkiti siwiljo laamu nguu, ɗum ko Umaar Konaare. Nde oon timmini happu mum Tumaani Tuure warti kadi e nder dawrugol Maali fooli e woote laatii persidan haa folleede mum 2012. Polluɗo mo oo, ɗum ko Amadu Sanogo, wi'i ko sabaabe ɗaatere makko waɗi si konuuli murtuɓe Tuwaaregɓe e lislaamiyankooɓe naati hakkunde janwiye e awril 2012 e nano leydi ndii riiwi konu Maali nguu, oon tuma ɓe pecci ndi ɓe njaltini e fewjoore laamu Bamako. Ɓe ewnii jeytal-hoore leydi maɓɓe ndi ɓe inniri Azawad. Haa hannde ko ɗon wonaa. Barki Alla e ko CEDEAO (Dental Faggudu Leyɗe Afirik Hiirnaange) kammbani koninkooɓe Maali ɓe, ɓe ɗalii ardungal leydi ndii e juuɗe persidanjo laamu cabborgu, ɗum ko Jonkunda Tarawore kono hay gooto anndaa ko ɓe ngoni e mum. Lasindiiɓe duuɗuɓe ina cikki haa jooni ko kamɓe njogii laamu nguu. Leyɗe CEDEAO ɗee ina mbaɗi lelngo naɓugol konunkooɓe 3500 ngam dahitugol nano Maali wartira ɗum e ley laamu nguu kono haa jooni lelngo ngoo huumnaaka taho, hino tamƴinaa non nde ngo huumnee ko ɓooyataa. Lislaamiyankooɓe ɓee mbonnii ko heewi e keyeeji finaa-tawaaji nano Maali yeru laadiiji (genaale mahaaɗe) waliyyaaɓe teeŋtii non to saare Tombutu, ɗum non waddanii ɓe feloore aduna Alla oo fuu.

Seeɗa e wertaango Maali[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Maali ana heerondirii e Moritani, Senegal e Gine hedde hirnaange, Nijer hedde funnaange. Aljeri hedde saahal, Koduwaar e Burkina-Faso hedde ɓaleeri. Njaanji Maali yo kilomeeteruuji 1.240.000. Maali ɓuri mawnude Faransi laabi ɗiɗi. Leydi ndiin ana mawni sanne.

Maali ana woɗɗi maayo geeci. Maayo Nijeer e Senegal ana ley Maali. Weendu Deeboy nduu ana ley Maasina, hakkunde Mootti e Gunndam. Kaaƴe ana keewi e Maali: hono hayre Bannjagara, hayre Ommbori e Adara-Ifora hedde Aljeri. Nokku Mootti ana wooɗi sanne. Fulɓe ana koɗi toon.

Leƴƴi Maali ana keewi. Maaliŋkooɓe yo Bammbaraaɓe, Seɓɓe, Boobooɓe, Senufooɓe, Saraŋkulleeɓe, Safarɓe, Burdaaɓe, Haaɓe e Fulɓe. Golleeji maɓɓe yo demal, awgal, margol daabaaji, golle ñeeñal e sarawiisinkooɓe.

Ŋenndi Bamako ɓuri mawnude. Yimɓe ana keewi toon. Endi jogii luube, eɗe mawni! Luumo ngo toon, aɗa waawi soodude kulle fuu aɗa yiɗi.


Commons-logo.svg Wikimedia Commons: Maali – des documents multimédia.


 
Leydi e Afirik
Africa satellite plane.jpg

Aljeri | Anngolaa | Benen | Boosuwaana/Botswana | Burkina Faso | Burunndi | Eritereya | Gabon | Gammbi | Gana | Gine | Gine-Biso/Gine-Bisaawo | Gine Ekwatoriyal | Kamerun | Kapu Werde | Kenya | Kodduwaar | Labiriya/Labiriyaa | Maali | Mozammbik | Muritani | Namibiya | Niiser | Niiseriya | Sarliyon | Senegaal | Somaaliya | Togo