Leydi
Leydi ko nokku ceertuɗo e aduna, ko wayi no dowla, ngenndi, walla goɗɗum politik. So tawii ko politik keeriiɗo, helmere "leydi" ina waawi firtude dowla jom doole en, dowlaaji ɗi ngalaa anndinde, leydi gonndi e mum, walla leydi gonndi e mum. Ko ɓuri heewde e leyɗeele jom en doole en, kono wonaa leyɗeele fof, ko terɗe Fedde Ngenndiije Dentuɗe. Alaa nanondiral winnderewal e limoore "leyɗeele" e nder winndere nde nde tawnoo dowlaaji keewɗi ina luurdi e darnde njiimaandi, anndinde ɗum en ina famɗi e limoore leyɗeele ɗe ngonaa njiimaandi ina keewi limteede leyɗeele.
Sifaa e kuutoragol helmere "leydi" ina ɓuuɓi, ina wayloo e nder yontaaji. The Economist winndi e hitaande 2010 wonde "kala eɓɓoore ngam heɓde firo laaɓtungo leydi, ɓooyataa ina doga e ŋoral ŋakkere e ŋakkere."
Nokkuuji ɓurɗi famɗude e dental politik ina mbaawi wiyeede ko "leydi", ko wayi no Leydi Hirnaange to Angalteer, "leydi asamaan mawndi" (ina huutoree e nokkuuji keewɗi e nder Hirnaange Amerik), "leydi kuuraa" (ina huutoree ngam sifaade kuuraa -diiwanuuji miniraaji), walla tan "leydi" (ina huutoree ngam sifaade nokku ladde). Helmere "leydi" ndee kadi ina huutoree no feewi ngam siftinde, ko wayi no jimɗi leydi walla nguurndam leydi.
Leydi hino jogii ma,anaaji ɗuuɗuɗi (heewɗi)
- aranun ɗun: ko hoodere me'en yiilotoonde nde enen banuu-Aadama'en kanyun e denndaangal taguuli Allah tabiti e dow mun. Ko leydi ndin woni nyiiɓirde tageefo ngon, fahin ko e mari fuɗata leɗɗe e funngooji wuurnuɗi tageefo ngon.
- Ɗimmun: leydi hino wona kadi tummbere wano nde goɗɗo wi'i: mi soodii leydi fii darnugol suɗdu
- Tammun: leydi hino wona kadi tummbere yaajunde seeɗa nde yimɓe hawtiti sinci laamu wootu e mu'um, ko ɗun wi'etee kadi dawla, e piide misal: Maali e Gine ko leyɗe maa dawlaaji Afirik Hiirnaangeeri. Kono non kadi wano Fuuta Jaloo, Maasinaa, Adamawaa no gasa wi'eede leydi, ɗun e wonde ko diiwe e nder dawlaaji. E hino ɗoo leyɗe aduna on fewndiiɗe ɗen hannde. Ko ɓuri heewde kon e majje ko leyɗe jeyɗe hoore mum, e maanaa dawlaaji, joganiiɗi hoore mum laamu kono leyɗe go’o wano Tibet maa Falastiin maa Sahara no humii e leydi ɓurndi doolnude jogiindi laamu e dow majje, ɗe alaa dawla. Kono ɗum haɗataa en tawnude ɗe ɗo’o sabu innde majje no heewi naneede e nder kibaaruuji jaayɗe (jurnaluuji) maa rajooji winndere nden:
.svg)
- Aarabe Sawdiyanke (Laamateeri Aarabe Sawdiyanke)
- Afganistan
- Albaniya
- Aljeri
- Almaanya
- Anndoora
- Anngolaa
- Arjentiina
- Armaaniya
- Aserbayjan
- Bahamas
- Banngladesh
- Barazil
- Belaruusiya
- Beljik
- Benen
- Biritaani-Mawndi / Laamateeri Ndentundi / Renndundi / Inngila
- Birmani / Miyammar
- Boliwiya
- Boosuwaana
- Bosniya e Herzegovina
- Bulgariya
- Burkina Faso
- Burunndi
- Butan
- Caadi
- Cekiya (Ndenndaandi Cek /Repibliiki Cek)
- Ciile
- Ciina
- Danemark (Laamateeri Danemark)
- Dowlaaji Dentuɗi / Dawlaaji Rennduɗi (USA)
- Ecoppi
- Ekwadoor
- El Salwador
- Eritereya
- Estoniya
- Falastiin
- Fanuwatu / Vanuwatu
- Faransi
- Fiiji (Suriije / Duuɗe Fiiji)
- Filipiin
- Gabon
- Gammbi
- Gana
- Gerenaada
- Gine
- Gine Bisaawo
- Gine Ekwatoriyal
- Guyaana
- Hayti
- Hinndi
- Hispaanya
- Holannda
- Hunngariya
- Imaaraatuuji Aarabe Dentuɗi / Rennduɗi (e faransiire : Les Émirats Arabes Unis)
- Inndonesiya
- Irak
- Iran (Ndendaandi Lislaamiyankeeri Iran)
- Irlannda
- Iskotlannda (suriire e nder Biritaani-Mawndi)
- Islannda
- Israa’iila (Dawla Israa’iila)
- Italiya
- Jamayka
- Japan
- Jibuuti
- Jorjiya
- Kamarun
- Kammbooja
- Kanada
- Kapu Werde
- Kasakstan
- Katar
- Kenya
- Kibris (Ndenndaandi Kibris)
- Kirgistan
- Kiribaati
- Koddiwaar
- Kolommbiya
- Komoor
- Konngo (Ndenndaandi Demokaraasiyankeeri Konngo)
- Konngo (Ndenndaandi Jamaa Konngo)
- Kooreya
- Korowaasiya
- Kosta Rika
- Kubaa
- Kuwayti
- Labiriya
- Lesoto
- Liban
- Libiya (Jamahiiriya Aarabe Libiya)
- Lituwaniya
- Luksammbuur
- Madagaskar
- Malawi
- Malaysiya
- Maali
- Malta
- Masedoniya
- Meksiko
- Misra / Ejipte
- Moldowa
- Monako
- Monngoliya
- Montenegoro
- Moriis (Suriire / Duunde Moriis)
- Moritani / Muritani
- Morooku / Marok (Laamateeri Morooku)
- Mozammbik
- Najiriya
- Namibiya
- Nawru
- Ndenndaandi Dominikaana’en
- Nepal
- Niiser
- Nikaraaguwa
- Niw-Zilannda / Zilannda-Heyri
- Norwees
- Oman
- Osterliya
- Otiris
- Pakistan
- Paraguwaay
- Peru
- Poloonya
- Portokeesi
- Romaniya
- Roosiya (Federasiyon Roosiya)
- Ruwannda
- Sahara (Ndenndaandi Aarabe Saharanke Demokaraasiyanke)
- Sammbiya
- Santarafirik
- Sara Lon
- Sawdafirika / Afirik Nyaamo
- Sawo Tome
- Senegal
- Serbiya
- Seysel
- Simmbaabuwe
- Sinngapuur
- Sirlanka
- Somaaliya
- Sudan
- Sulowakiya
- Suloweniya
- Suriya (Ndenndaandi Aarabe Suriya)
- Suwasilannda
- Suwed
- Suwis
- Tajikistan
- Tansaniya
- Taylannda
- Taywan
- Tibet
- Tirinidad e Tobago
- Togo
- Tonnga
- Tuniisi
- Turkiya
- Turkmenistan
- Tuwalu
- Ugannda
- Ukrayiina
- Urduun (Laamateeri Urduun)
- Uruguwaay
- Watikan (Dawla Watikan)
- Wenesuwela
- Wiyetnam
- Yaman
- Yunan / Gerek.