Ceertol hakkunde baylitte "Gine-Bisaawo"

Sauter à la navigation Sauter à la recherche
23 octets ajoutés ,  il y a 3 ans
m
redakcyjne
m (redakcyjne)
m (redakcyjne)
|}
 
'''Gine-Bisaawo''' (pt. ''Guiné-Bissau'', maa Gine Bisaawo, ko aldaa e pocal ngal) ko [[leydi]] e [[Afirik]] Hirnaangeeri, keernundi e Gine (Konaakiri) ka funnaange e [[Senegal]] ka nano. Senngo hiirnaangewo ngon no feewti e [[Atalantik|Baharu Atalantik]] maa Oseyan Atilanti.
 
Mbertudi leydi ndin ko 36.120 km2, jamaa hoɗuɗo e mayri no hewtaynoo fewndo hitaande 2014 yimɓe 1.693.398. Laamorde nden ko [[Bisaawo]], 395.954 (2010). Leydi ndin hino jogii suriije (duuɗe) wi'eteeɗe Bijaago. Ka taariika ka laamu Ngaabu, jeyannongu e [[laamateeri Malle]] (Empire du Mali) ɓuri lollude. Portokeesuuɓe ɓen adino jogaade daande maayo leydi ndin ɓe huutori ɗum e golleeji maɓɓe ngeeygu jiyaaɓe ɓaleeɓe. Ko non ɓe naatiri seeɗa seeɗa e leydi ndin fow haa ɓe watti ndi e ley karhankaaku maɓɓe. Hitaande [[1956]] fedde wi'eteende PAIGC (Fedde wonannde hettaare Gine Bisaawo e [[Kaapo Werde]]) fuɗɗii cippiro ngon. Nyannde 24 sutaambar ɓe noddi jeytal hoore leydi ndin. Hooreejo-leydi arano on laati [[Luis Cabral]]. E nder hitaande 1980, caggal sokolaaji heewɗi e baŋŋe ngaluuji leydi, miniteeriiɓe folli Cabral laamii. Ko João Bernardo Vieira laatinoo hooreejo maɓɓe haa kanko kadi miniteeriijo go'o wi'eteeɗo Kummba Yala jaɓti laamu ngun e juuɗe makko. Vieira dogi yahri Portokeesi. Fitina e jiiɓu-jaaɓu naati e leydi ndin. Kummba Yala kadi follaa, rebeljo inneteeɗo Mane naati e murtaldu. Kono gila woote sakkitiiɗe ɗen hitaande 2005 (ko João Bernardo Vieira ganyinoo ɗe) Gine Bisaawo heɓtii deeƴere seeɗa.
265

modifications

Dosol peerorgol