Alahajji Umaru Taal

Iwde to Wikipedia
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Ko hommbo woni Alahajji Umar Taal?[taƴto | modifier le wikicode]

Alahajji Umaru Taal maa Umar Taal maa Shayxu Tijjaani maa Alahajji Umar Fuutiyyu ko amiiru laamateeri lislaamuyankeeri e cernoojo himmuɗo e nder taariika Afirik Hiirnaange. O laatino geɗal Saydu Taal e sonnaajo maɓɓe Aadama Siisee (woɓɓe no wi'a Caam). O jibinaa hitaande porto 1797 e ngoo hoɗo Alowaar, takko Podor binnde Senegaaliwol, leydi Fuuta Tooro (Senegal hannde). Ko humodunooɗo e ɓee Tooroɓɓe ulamaa’uuɓe. Dewal timmungal e yankinaare ko yumma makko anndiraa accuno e makko batte tiiɗuɗo. O maakayno: “Mi accii Fuuta duhiiɓe buy fotondirɓe e ben am kono mi accaali hen suddiiɗo hewtitotooɗo yumma am.” Ko ka maɓɓe ɗon o heɓi needi e baŋŋe diina kan, o janngi ko kelɗi e no kelɗiri. On-tuma o sawri, o yahi Muritaniiyu e Uwalataa ka jaawiyaaji nantuɗi innde e oon saa'i, ɗi qaadiriyankooɓe ɓen huɓɓunoo. Kono ko ɓuri waɗude batte e makko ko hajjoygol ngol Makka e ko o weeroyi kon ka laamateeriiji diinayankooji Tooroɓɓe e Fulɓe e nder ngal laral Sudan. No fellitaa, o yahii Bornu o yiidii ɗon e El-Kanemi, o feƴƴii Misra, o ƴoogi ganndal e baŋŋe karamokooɓe ɓen to duɗal mawngal Al Ashar, ado o hewtude Makka e Madiina , o anndindiri ɗon e lamɗo Hejas on. No tanƴinaa, o weerii duuɓi sappo e ɗiɗi e nder leydi Sokoto ndin (Nayjiiriyaa fewndo hannde). Ko ɗon o wallifii ndee deftere makko ”Suyi’af al-sayd” e baŋŋe Muhammadu Beloo yeɗuɗo mo teddungal e mbarjaari, okki mo kadi sonnaaɓe ɗiɗo ɓii moƴƴuɓe. Goɗɗo on ko geɗaljo on lamɗo. O iwi ɗon o ari Hamdallaay ka Sayku Aamadu lamɗo Maasina. O jaɓɓoraa ɗon kadi teddungal e ɓaawo fantingol. E ndee saare Segu ka Bammbarankooɓe, lamɗo sanamunkeeɓe ɓen jaɓɓor mo ngayngu. Almaami Fuuta Jaloo kañun teddinno mo fota, newnani mo sincugol jaawiya, taalibaaɓe buy iwɓe Fuuta Tooro ko ɓuri kon mbatii mo. Seeɗa–seeɗa himme immanagol fii laamu e silmingol jamaaji jilii ɓernde makko. Hitaande porto 1850, o sinci ndee saare Dinngiraawii (leydi Gine hannde). Wonani mo “fergu”. Tatawii moolanaangii darnaa ka wona ardorde immannde makko nden. Alahajji Umar no dolnornoo ngol laawol Tijjaaniyaa newinngol dewal ngal, waɗungal uddital, newnanngal taalibaaɓe e jamaa on ɓadondirgol e waliiyu mun heɓa barki makko. Ɗun woni sabu jokkere enɗan kelɗunde, hawtunde haajuuji laamu e diina, heɓude ɓural e nder leyɗe Sudan ɗen. Duhiiɓe e suddiiɓe, sukaaɓe e ñeeñuɓe weltorii neweende ko woni e ngol laawol, ɓe felliti ko ɗon ɓure e polge heɓotoo.

Jihaadi ndin[taƴto | modifier le wikicode]

Alahajji Umaru naati xalwa balɗe cappanɗe nayi. Ɓaawo mun, o yanani ka aranun ɗee leyɗe sanamunkeeje e ɗe lannaa silmude. O henndii ngal laral Bammbuk heewungal kaŋŋe e Karta ka Kulubaliiɓe Masasi; o dahi Ñooro hitaande 1854. O fewti non Hirnaange ka maɓɓe Fuuta Tooro ka taalibaaɓe makko buy iwrunoo tawti mo. Koneeli makko ɗin no senndanoo waɗaa pecce tati; fecco kala no joginoo calɗi tati kañun kadi. Adadu koneeli ɗin no hewtunoo daditii-dariiɓe guluuji cappanɗe tati. No jeyaa e maɓɓe seppooɓe yooɓiiɓe pinka, e suufaaɓe waɗɗiiɓe pucci yooɓiiɓe labbooji. Kono porto Faransi’en e Qadiriyankooɓe ɓen woniraano accangol mo. Oo amiiruujo porto no wi’ee Federba nannganiino jooɗagol e leydi ndin, no himmannoo naatangol kadi leyɗe serindiiɗe ɗen Jaalibawol. Federba toɗɗaa wonugol guwerner senegaal hitaande porto 1854; o sinci Ndakaaru hitaande 1857. Taalibaaɓe Alahajji Umar ɓen alaa ngal rewraali fii henndagol ndee saare Madiina. Guuwe maɓɓe ɗen jonnaali ɓe kutu, ɓe hunndi tatawii ngii ɓay feere goo alaa. Ɓe sakkitori saakagol ɓay ndunngii, laaɗe Federba ɗen heɓi no hewtira hen, ukka taalibaaɓe ɓen conndi. O pottii ɗon, o jottoroyi Gemu takko maayo ngon ka woɗɗitii Madiina. O etii naɓidugol e Naareeɓe Muritaniiyu ɓen. Cuucal e ŋanaaku taliibaaɓe ɓen haɗaali Federba heɓude poolgal e dow huutorgol boɓi raw-raw furooji ɗin kure mawɗe. Ko sabu ɗun fow, Alahajji Umaru naɓtiri doole mun ɗen Funnaange. O ahodi e Federba o tertike Senegaal; o hewti Ñooro, laamorde Bammbarankooɓe Karta ɓen, nden o giddani leyɗe Sahel ɗen, o jogii ngal laral mawngal ngal Jaalibawol hunnditi, ley e dow muuɗun, o watti e nder hen e nder laamateeri makko Ñaamina, Sansanding, o sakkitori Segu, caggal nde o heli koneeli Bammbarankooɓe ɗin, o toɗɗii ɗon ɓiɗɗo makko on, Ahmadu laamɗo. Ɓaawo o foolii laamateeriiji sanamunkeeji ɗin, o yaaɓani almamaakuuji juulɓe takkiiɗi Jaalibawol (Maayo Niiser) ɗin, wano Maasina. Ɓaawo non hujja alaa mo o tuugotoo e mum fii naɓugol konu e leydi juulɓe wano makko, o lamitori non ko lamɗo Maasina wallitanooki mo fewndo Madiina huuɓaa e ko on wernunoo kon lamɗo Segu, on sanamunkeejo, o maɓi Maasina, o lanci pecer saare laamorde nden Hamdallaahi, guluuji guluuji (ujunaaji) yimɓe sahinɗinaa e nden hare (12 maarasi 1862). Ɓaawo ɗum, o wugganii Tummbuktu, fahin e nden hitaande porto 1862 kono ngun konu ɗon boniri mo sabu mottondiral Tuwareg'en e Safalɓe e Fulɓe dartino mo riiwti konu makko ngun.

Timmoode makko[taƴto | modifier le wikicode]

Laamateeriwal ngal junndi mun yoni kiloomeeterji wuluure gila Funnaange naɓi Hirnaange, e hoore tuɗɗe mun catorɗe ɗen ko wa nii Dinngiraawii, Ñooro, Segu e Bannjagara, welaa tabintinde tentinii lurre tiiɗuɗe no funtinoo hen, tawti ɗun hubbuki ki alaa kattudi taalibaaɓe tooroɓɓe ɓen no addaynoo jiiɓoldu mettina ɓerɗe yimɓe leyɗe ɗen. Ɓen duumii e waɗugol gubali haɓa koneeli Alahajji Umar ɗin, e hoore Bammbarankooɓe sanamunkeeɓe haɓɓuɓe hettay leydi baaba mun no renndina giiteeli wallitoo gubalinkeeɓe ɓen. Fahin Fulɓe Maasina ɓen jaɓaali yankinanaade laamu Tooroɓɓe ngun, hiɓe faalaa yoɓtaade. Ko ɗum addi Baa Lobbo, denɗiraawo laamɗo maɓɓe Ahmadu mo Tooroɓɓe ɓen waruno e immingol murtaldu Hamdallaahi haa waawi riiwude suufaaɓe Alahajji Umar ɓen. Alahajji Umar etii ɗanningol giteeli huɓɓuɗi e nokkeeli buy e leyɗe makko ɗen kono ronki, tawi kadi nayeewu jilike mo. Ñannde goo himo wanngora mbaɗɗateeri, o fotti e maayde nden, no tuumaa ko e hitaande porto 1864; no gasa hara o luttu e nder fammeere e ɗee pete Bannjagara. No woodi kadi taariikayankeeɓe wi'uɓe wondema ko e nder huɓɓugol conndi finkaari mooɓitaandi Alahajji Umar Taal hawri e caate. Maayde Alahajji Umar nden, e tigi-tigi on, haa hannde ko jiɓi-liɓi.

Battane laamateeriwal Alahajji Umar ngal[taƴto | modifier le wikicode]

Ahmadu mo Alahajji Umaru heɓaali kutu jokkitagol ko ben mun eɓɓunoo kon, tentinii porto Faransi’en hewtiino ka keeri haa naatii Segu e hitaande 1890. Alaano no Alahajji Umar huɓindora tabintina laamateeriwal mawnirngal non, tawi e hoore ɗun o heɓanaali ɗun saa’iiji yonuɗi. Pellet eɓɓoore makko nden no himmunoo sincugol laamu diinayankoowu ngu doole waawaynoongu sakkagol porto'en taƴa laawol maɓɓe, hiwa leyɗe ɓaleeɓe. Alahajji Umar Fuutiiyu no herornoo ganndal yaajungal, hakkil timmuki e pehinaaku banŋe ɗowoodi e konu ngu ɗuuɗaa nanndo. Haa hannde innde Alahajji Umar no lolli buy e ɗii nokkeeli tati Afrik Hiirnaange: Maali, Gine, Senegal, himo yimee e gimi ɗuuɗuɗi. Gootol e majji ko "taara" (ɗum firi ko: o yahii e fulfulde) ngol wammbaaɓe (jeliiɓe) Manndinkooɓe yuɓɓannoo mo. Taariika makko on kadi no fillaa e nder qasiidaare nde gooto e yahdiiɓe makko inneteeɗo Muhammadu Aliyyu Caam wallifinoo e Pulaar/fulfulde e binndi ajamiyya.