Abubakar Gumi

Iwde to Wikipedia
Abubakar Gumi
ɓii aadama
Jinsudamngel Taƴto
Ɓii-leydiyankaakuNaajeeriya Taƴto
InndeAbu Bakr Taƴto
Ɗuubi daygo5 Jolal 1922 Taƴto
ƊofordeGumi Taƴto
Date of death11 Siilto 1992 Taƴto
Place of deathLondon Taƴto
Cause of deathleukemia Taƴto
MarudeAhmad Abubakar Gumi Taƴto
ƊemngalHawsare Taƴto
WoldeInngilisjo, Hawsare, Arabic, Nigerian Pidgin Taƴto
Sana'ajiqadi Taƴto
DiinaSunni Islam Taƴto
Award receivedKing Faisal International Prize in Service to Islam Taƴto

Abubakar Mahmud Gumi (daayaama ƴande 5 Jolal 1922  -  11 Selto 1992) o wonnoo jannginoowo Lislaamu Naajeeriya e Grand Khadi leydi Naajeeriya fuunaare (1962 - 1967), darnde waɗi mo laamorde mawnde nder faamiila sharia e nder leydi ndi.

Gumi fuɗɗii ardeede e hooreeɓe Sufi'en, goɗɗi ɗi o ɗon njogii dow teleeji e nder dowgu 1970 e 1980. Ha wakkati oon, o heɓii hakkilantaaku makko ngam waɗugo jamirooje haalde e nder juulde Kaduna Central Mosque (Sultan Bello Mosque). O huutori jamirooje ngam ummitinde kalfinaaji mum dow laamuuji ɗi o jogii dow miijooji mum dow wayloode to laawol fuɗɗam walla ngam jaɓugo kuuɗe laaɓnde Islaam. O boo o nganndini masin hawtaade mistik e huutoreeji Sufi'en.

O woodi ɗuuɗal ɓiɓɓe, amma ɓurɗo ɓiyugo ɓiyum ɗum Dr Ahmad Abubakar Gumi mo o jeyaa baaba maako bana jannginoowo juulde kaduna (Sultan Bello), Dr Ahmad Gumi woni doktoor mo jaɓɓiɗo doktoor e jaŋde Ahmadu Bello Zaria e o laati ardiiɗo konu, o acci konu konu konu e o yahdi janngugo fiqh (ji'aakuji Islaami) e umm Al-Qura University e Makka, Sa'udi Arabiya to o heɓii PhD maako.

Abubakar Gumi hollii wonde o walaa ko hawti e ɓaawo Boko Haram nder lesdi Naajeeriya ngam o ɗon jaɓɓa demokaraasi, sariyaaji ɗi yimɓe ɓeen e jaangoji hirnaange diga duuɓi maako fuɗɗi bana jannginoowo, o ɗon wi'a diga o wi'i, " nder suɓaaji, jaɓugo ko ɓuri haani haa do'a".

Gumi woni jaɓoowo jannde Maliki, ɗum waɗi e nder defte mum hawti e tafsir Qur'ani (Raddul azhaan ila ma'anil Qur'an) e defte goɗɗe bana (hullu nizam ala nuzuul isa)

Biograafiwol[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Ɓiɗɗo e janngirde[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Gumi jibinaa nder wuro Gummi jooni wonde nokku dowla Diiwal Zamfara nder jemmaare je'e Ramazan nder hitaande Lislaami 1344, nder saare Mahmud, mo anndude Lislaami e Alkali (taƴa) Gummi. O fuɗɗii janngude nder nder galle saare maako nde o jeyaa e ekkitinol Islaam baaba maako. Ɓaawo maajum o neldi nder suudu janngirde nder lesdi Ambursa, nder lesdi Sokoto. Nder ɗon o anndini Fiqh o janngi defte e ko'e ma'a dow annabi. Jaango maako arande nder duniyaaru o jeyaa ko Dogondaji Primary School, nder jaango maako, o hawti e Sultana 18th Sokoto, Ibrahim Dasuki o jeyaa nder kuuɗe diina. O waɗi Hakimin Salla (joofta do'a) nden o hokki mo hakkiilo ngam hokkude jannginooɓe kuugal diina. Ha nder hitaande, o hooti haa Sokoto Middle School, to Ahmadu Bello ɗon ekkitina. Nder ɗon o anndini Shehu Shagari, Waziri Muhammadu Junaidu, e Yahaya Gusau; o woni mo hawri e jama'atu Nasril Islam, wonande darnde Musulmana Naajeeriya.

Caggal nde o timmini janngude mum nder jaŋde hakkundeere, o yahi Kano ngam janngude sariya e o jannginaama bana Qadi. O fuɗɗi gollaade bana mawɗo jaŋde to Qadi Attahiru kono o ɓeydi o ɓeydi e ko o waɗata. O hokki darnde fawde e islaam e tafsir ngam hisnugo e ɓeydaare maako. O maayi baaba maako nder hitaande 1937 nde o ɗon haa jaŋde hakkundeere. O waree Maryam duuɓi 3 ɓaawo maajum nder hitaande 1941 nde o woodi duuɓi 19 tan.

Fuɗɗam golle[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

E hitaande 1947, Abubakar Gumi dilli golle mum nde o laamɗo to Qadi Attahiru o yahi o janngina e Kano Law School, nde o yahdi. Nde o wondi e Kano, o hawri e Sheik Sa'id Hayatu, gorko mo ɓe ndaaraani gooto e ɓurɓe yiɗde laamu nguurndam. Hayatu o woni ardiiɗo mawɗo Mahdiyya e o ɓooyi gila o jooɗii e leydi Kameruun. Abubakar heɓi yiɗde e ekkitinol mawɗo Mahdiyya o warti jaɓoowo; o fuɗɗii o ware ɓiɗɗo debbo Hayatu, Maryam.

E hitaande 1949, Gumi waɗi gollal jannginoowo e nder janngirde e Maru, Sokoto. Jaŋde nden woodi jannginoowo mo anndiraaɗo, Aminu Kano, mo woni mo fuɗɗiiɗo jaŋde jannginooɓe woyla e jaŋde jannginooɓe fewre juulɓe. Aminu e Gumi hawti e miijooji dow semmbe ummatoore aada e diina Islaam, e kadi e dow yidde walla jaɓugol ɗum hokki to haala Bida walla syncretism e nder sufi'en.[1]

O dilli Maru ngam o jaŋde e janngirde Arabji e Kano. Nde o timmini janngirde maako, o laati jannginoowo duuɓi ɗiɗi e janngirde. O jaŋdi boo janngirde janngirde e Sudan.

Nder hitaande 1957, o laati mo fassara ngam laamu Naajeeriya fuunaaŋgo dow dow dowla Sa'udiya.

Fijooji[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

HIIMOƁE[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]